top of page

Case: Törkeä petos ja arvopaperimarkkinoita koskeva tiedottamisrikos

Olemme edustaneet lukuisia kertoa erilaisissa talousrikosasioissa. Tässä blogitekstissä on valittu yksi niistä.

Avustimme päämiestänne laajassa talousrikosepäillyssä, jossa päämiestäni tutkittiin otsikosta ilmenevistä rikoksista. Kyseessä oli joukkorahoituksella toteutettu osakeanti ja sen yhteydessä annettuihin tietoihin liittyvä asia. Asiassa oli syytä epäillä, että päämiehemme oli X Oy:n edustajana ja tosiasiallisen määräysvallan käyttäjän antanut rahoitusvälineeseen liittyviä totuudenvastaisia tai harhaajohtavia tietoja tai jättänyt asianmukaisesti antamatta arvopaperiin liittyvän tiedon, joka arvopaperimarkkinalaissa velvoitetaan antamaan. Tämän lisäksi päämiestämme epäiltiin törkeästä petoksesta yrityskaupassa, joka sijoittautui ajallisesti samoille ajoille kuin mainittu joukkorahoitusasia. Kyseessä oli rikosepäillys, jonka mukaan päämiehemme olisi erehdyttänyt myyjää. Tutkintapyynnön tehnyt oli paremminkin sitä mieltä, että nämä olivat yksi ja sama asia. Asia oli siis yksi kokonaisuus, jossa oli nämä kaksi rikosnimikettä. Esitutkintamateriaali on mittava; tuhansia sivuja. Avustimme päämiestämme estitutkinnassa ja laadimme esitutkinnan päätyttyä asiasta loppulausunnon. Petos rikoksessa on keskeistä tutkia tapahtumahetkeä, sillä sen jälkeen vaikuttavat tapahtumat antavat usein asiasta vinoutuneen kuvan - petos ei täydenny jälkeenpäin. On syytä siis keskittyä tekohetkeen, ja siinäkin tahallisuuteen ja tietoisuuteen. Petos voi näyttää jälkeenpäin jopa selvältä, mutta kun asian laittaa tekohetkeen voi tilanne olla täysin toinen. Kukapa ei toimisti toisin jos tietäisi lopputuloksen? Päämieheni edustama yritys X ajautui lopulta konkurssiin. Yritykseen X tehtiin konkurssiasimiehen toimesta erityistilintarkastus. Tässä tarkastuksessa arvioitiin yrityksen maksukyvyttömyyden syntyhetkeä. Yritys X oli tehnyt yrityskaupat ilman juridista apua, ja mm. kauppakirja oli laadittu ns. maallikoiden kesken. Asiassa oli useita eri käänteitä, ja yksi asian ulkopuolinen taho oli käyttänyt yrityskaupassa juristia ja tästä syystä tämä kauppa oli hyvin erilainen kuin nyt tutkittavana ollut kauppa. Tutkintapyynnön tehnyt yritys oli saanut yritys X:stä, ja sen taloudellisesta tilanteesta, tietoja eri kautta. Osin tietoja oli mitä ilmeisemmin saatu joukkorahoituskampanjasta, sen liiteasiakirjoista. Näissä materiaaleissa oli käytetty tietynlaista ekonomista mallia, jonka pohjalta oli tehty mm. yritys X:n kasvuennuste tuleville vuosille. On selvää, että laajentuvan yrityksen tavoitteet tai laajentumispyrkimykset ovat usein hyvinkin optimistisia; ehkä omistajat ovat näissä usein hyvinkin luottavaisia laajentumiseen. Tällaisiin ennustuksiin tulee suhtautua melkoiselle varauksella. Toisaalta kyse on erilaisista taloustieteellisistä malleista, joita on tarjolla useita. Asiassa myös tutkittiin sitä, että mitä tietoja yritys X oli antanut joukkorahoituskampanjaan osallistuville, sekä sen ulkopuolella yrityskauppoja tehneille tahoille. Kuten todettua: esitutkintamateriaali oli mittava. Mitä tulee joukkorahoituskampanjaan, oli kyse useasta seikasta kuten erilaisista valuaatiolaskelmista. Asiassa myös tarkasteltiin annettujen tietojen tarkuutta ja antotapaa. Asiassa pyydettiin Finanssivalvonnalta lausunto koskien sitä, että onko kyseessä ylipäätään arvopaperimarkkinalain mukaisesta arvopaperista. Kyseessä oli lähinnä kysymys siitä, että olivatko ko. arvopaperit siirrettävissä vaikka niitä rasitti ns. lunastuslauseke. Finanssivalvonta päätyi kannalle, että kyseessä olisi arvopaperi ko. lain mukaan. Joukkorahoituslaissa taas säädetään mm. velvollisuuksia tiedottamisen suhteen. Arvioitavaksi tuli myös se, että onko nämä velvollisuudet täytetty. Onko kyseessä tiedottamisrikos? Finanssivalvonta ei tehnyt asiasta tutkintapyyntöä, mutta havaitsi tiedottamisessa kyllä puutteita. Yritys X:n viimeisintä tilinpäätöstä ei esim. ollut saatavilla ja yksi tilikausi oli murrettu. Näitä asioita ei oltu avattu joukkorahoituskampanjassa täysin aukottomasti, vaan hieman epäselvästi. Yritys X:stä oli tehty DD (due dilligence) ja yritys X oli käyttänyt annissa yritystä, joka tekee tällaisia anteja työkseen - eli asiantuntijalle. Päämiehemme puolesta näkökantamme oli se, että kyse ei ole rikosoikeudellisesti arvioitavasta asiasta vaan jonkinlaisesta siviiliriidasta. Petoksenen osalta syyttäjä lausui: "Suoritetun esitutkinnan perusteella asiassa ei ole kokonaisuutena arvioiden syytteen edellyttämää riittävää näyttöä siitä, että yritys X:n edustaja Xx on syyllistynyt asiassa rikokseen. Esitutkintamateriaalin perusteella vaikuttaa siltä, että asiassa on kyse enemmän siviiliriidasta kuin rikosasiasta." Syyttämättä jätetty. Tiedottamisrikoksen osalta syyttäjä katsoi niin ikään, että syytekynnys ei ylity. Mahdolliset virheet ja puutteet olleen niin vähäisiä, että kokonaisuutena arvostellen syytekynnys ei ylittynyt. Tämän lisäksi ei ollut riittävää näyttöä siitä, että rikos olisi tapahtunut. Syytämättä jätetty. Rikosoikeudellisesti asia jäi tältä erää tähän. Talousrikoksissa aika tyypillistä on se, että nimikkeitä on enemmän kuin yksi. Esim. törkeä kirjanpitorikos ja törkeä petos. Poikkeuksetta asioilla on jokin yhteys kirjanpitoon ja sitä koskevaan sääntelyyn. Asiamiehen, esitutkintaviranomaisen, syyttäjän ja tuomioistuimen tulisi olla kyllä perehtynyt esim. laskentatoimeen perusopintoja syvällisemmin. Sen verran haastavia nämä tapaukset toisiaan ovat olleet.

Comentários


Os comentários foram desativados.
bottom of page