Syytteen tarkistaminen vai muuttaminen?

Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus

Blogikirjoituksen aihe on asia, josta meille esitetään ylättävän useinkin kysymyksiä.

Kyse on siitä, että milloin voidaan sallitusti tarkistaa syytettä ja milloin kyse on kielletystä syytteen muuttamisesta. Korkein oikeuskin on ottanut useamman kerran kantaa asiaan mm. ratkaisussa KKO 2025:67.

Lainsäädännöstä Suomessa asiasta säädetään oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetussa laissa (ROL): "Nostettua syytettä ei saa muuttaa. Syyttäjä voi kuitenkin laajentaa samaa vastaajaa koskevan syytteen käsittämään toisen teon, jos tuomioistuin esitettävään selvitykseen ja muihin seikkoihin nähden katsoo sen soveliaaksi.

Syytteen muuttamisena ei pidetä sitä, että syyttäjä rajoittaa syytettään tai ilmoittaa toisen lainkohdan kuin haastehakemuksessa taikka vetoaa uuteen seikkaan syytteen tueksi.

Mitä edellä 1 ja 2 momentissa säädetään syytteestä, koskee myös asianomistajan sen käsittelyn yhteydessä esittämää rangaistusvaatimusta. Kanteen muuttamisesta asianomistajan yksin ajaman rikosasian käsittelyssä säädetään 7 luvun 23 §:ssä." Korkeimman oikeuden ratkaisu (KKO 2025:67) Syyttäjä oli vaatinut rangaistusta A:lle törkeästä huumausainerikoksesta ja B:lle kahdesta törkeästä huumausainerikoksesta, jotka olivat kaikki koskeneet amfetamiinia. Käräjäoikeus oli hylännyt syytteen A:n osalta ja B:n osalta yhden syytekohdan katsoen B:n syyllistyneen yhteen törkeään huumausainerikokseen. Käräjäoikeus tuomitsi A:n törkeästä huumausainerikoksesta rangaistuksen lieventämisperusteen soveltaminen huomioon ottaen 1 vuoden 10 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Vastaaja B tuomittiin törkeistä huumausainerikoksista yhteiseen 6 vuoden 6 kuukauden vankeusrangaistukseen. Syyttäjä valitti asiasta hovioikeuteen vaatien. A ja B puolestaan vaativat hänen syykseen luetun syytteen hylkäämistä tai vaihtoehtoisesti asian palauttamista käräjäoikeuteen. Hovioikeuden käsittelyn aikana syyttäjä ilmoitti tarkistavansa syytteitä siten, että syytteet koskivat amfetamiinin lisäksi Subutex-tabletteja. Subutexien osalta kyseessä oli merkittävä määrä, yhteensä noin 2000 tablettia. Selvyydeksi vielä todetaan, että käräjäoikeudessa Subutexistä ei oltu vaadittu vastaajille rangaistusta. Hovioikeus katsoi, että kyseessä olisi syytteen muuttamista ja jätti syytteen tältä osin tutkimatta. Hovioikeus perustelu kantaansa sillä, että tämä muutti alun perin kuvattuja tekoja toteutus- tai ilmenemistavaltaan muunlaiseksi toiminnaksi. Hovioikeuden mukaan kyse ei ollut sallitusta syytteen tarkistamisesta, vaan kielletystä syytteen muuttamisesta.

Syyttäjä siis ilmoitti hovioikeuskäsittelyn aikana tarkistavansa syytteitä siten, että ne koskivat amfetamiinin ohella myös Subutex-tabletteja, joista ei ollut vaadittu rangaistusta käräjäoikeudessa. Hovioikeus taas katsoi, että kyse oli kielletystä syytteen muuttamisesta ja jätti syytteen tutkimatta näiltä osin. Syyttäjälle myönnettiin valituslupa. A ja B vaativat, että syyttäjän valitus hylätään. Korkeimman oikeuden tuli ratkaista se, että oliko kyseessä syytteen tarkistaminen vai sen muuttaminen. Lakivaliokunnan mukaan syytteen muuttamista koskevalla kiellolla pyritään keskitetyn käsittelyn toteuttamiseen ja vastaajan puolustautumismahdollisuuksien turvaamiseen. Syytteen muuttamismahdollisuuden puuttuminen ei kuitenkaan tarkoita syyttämismahdollisuuden menettämistä vaan sitä, että syyttäjän tulee tällaisessa tapauksessa nostaa uusi syyte. Uusina seikkoina pidetään sellaisia, jotka luonnehtivat alkuperäisessä syytteessä kuvattua tekoa, toimintaa tai laiminlyöntiä rikosoikeudellisesti merkityksellisessä suhteessa mutta jotka eivät kuitenkaan muuta alun perin kuvattua tekoa toteutus- tai ilmenemistavaltaan muunlaiseksi toiminnaksi tai laiminlyönniksi. Hallituksen esityksessä taas todetaan, että uuteen seikkaan vetoamisen mahdollisuus koko oikeudenkäynnin ajan on tärkeää sen vuoksi, että asian tultua ratkaistuksi uutta syytettä uuden seikan toteamiseksi ei voida enää nostaa. Syytettä voidaan kuitenkin vielä hovioikeudessa tarkistaa; tällaisessa tilanteessa vastaajalle on kuitenkin varattava tilaisuus valmistella puolustustaan asianmukaisesti myös vedottujen uusien seikkojen osalta (mm. KKO 2019:72). Korkein oikeus on (KKO 2025:2) kiteyttänyt ajatuksen niin, että uudet seikat, joihin tarkistetussa syytteessä on vedottu, eivät ole muuttaneet alun perin kuvattua tekoa muuksi tapahtumaksi. Tällöin tulee pohtia "teon samuutta". Asialla on merkitystä arvioitaessa, onko syytettä nimenomaan (vain) tarkistettu vai onko sitä laajennettu koskemaan toista tekoa. Syytteen tarkistaminen perustuu myös ne bis in idem -kieltoon, joka tarkoittaa suunnilleen "ei kahdesti samassa asiassa". Henkilöä ei voida syyttää tai rangaista kahdesti samasta asiasta. Rikosasiassa ratkaisu tulee lainvoiman saatuaan myös oikeusvoimaiseksi sen nimenomaisen teon osalta, joka on ollut syytteen ja tuomion kohteena. Mikäli kyse olisi samasta teosta, ei samaa asiaa voida ottaa uudelleen tutkittavaksi. Oikeuskäytännössä ja oikeustieteessäkin kysymystä on lähestetty teonkuvauksesta käsin; verrataan uuden syytten teonkuvausta aiemman syytteen teonkuvaukseen. Tässä punninnassa ratkaisevaa on ollut, koskevatko syytteissä esitetyt teonkuvaukset jo esitettyjä tosiseikkoja vai uusia tosiseikkoja. Voidaan luonnehtia asiaa myös niin, että vertailussa punnitaan väitettyjä tapahtumainkulkuja - ovatko ne samanlaisia vai erilaisia. Toisaalta kyse on myös siitä, että onko kyseessä tekokonaisuus vai ovatko useat teot itsenäisiä. Korkein oikeus totesi, että alkuperäisen syytteen ja hovioikeudessa esitetyn syytteen teonkuvaukset perustuvat olennaisesti samoihin tosiseikkoihin. Kyseessä oli samat henkilöt, samanlainen menettely, sama tekoaika ja paikka. Uutena asiana oli ainoastaan uusi huumausaine, eli Subutex. Tämän lisäksi kaikki huumausaineet olivat kuljettu samassa erässä. Korkein oikeus totesikin, että samaan huumausaineen toimituserään kohdistunut menettely on tapauksen olosuhteissa muodostanut historiallisesti yhden tapahtumainkulun ja voi tulla arvioitavaksi yhtenä huumausainerikoksena. Käräjäoikeudessa nostetun syytteen teonkuvauksissa kuvattu menettely sisältyy hovioikeudessa esitetyn syytteen teonkuvauksiin. Kyseessä on ollut yksi ja sama tekokokonaisuus. Korkein oikeus totesi, että asian palauttamisesta käräjäoikeuteen ei ole laissa erillisiä säännöksiä ja että palauttaminen sekä sitä koskevat oikeusohjeet perustuvat oikeuskäytäntöön ja oikeuskirjallisuudessa esitettyihin kannanottoihin. Korkein oikeus tarkoin asiaa punnittuaan katsoi, että asian palauttaminen hovioikeuteen voitaneen pitää kohtuullisena. Sen sijaan asian palauttamisesta käräjäoikeuteen aiheutuisi huomattavaa viivästystä asian käsittelylle. Näillä perusteilla Korkein oikeus katsoi, että asia on perusteltua palauttaa hovioikeuteen tarkistetun syytteen osalta. Lopuksi - syytteen tarkistaminen vai muuttaminen? Tuomioistuin ei saa tuomita niistä teoista, joista syyttäjä ei ole syytteessä vaatinut rangaistusta, eikä syyttäjä saa kesken oikeudenkäynnin muuttaa syytettään. Tällainen menettey johtaisi vain mm. käsittelyjen pitkittymiseen ja vastaajan puolustautumisen kaventumiseen. Tarkistaminen ei taas loukkaa syytetyn oikeuksia. Etenkin kun tarkistamiselle on asetettu suhteellisen selvät ja tarkat rajat. Tästä huolimatta oikeusprosessissa rajanvetotilanteita toisinaan syntyy. Syytteen tarkistamisen muotosäännöistä ei Suomen voimassaolevassa laissa ole säännöksiä. Pienempien tarkistusten osalta tämä useimmiten tapahtuu pääkäsittelyn aikana. Yhteen seikkaan tulisi kuitenkin kaikissa tilantenteissa kiinnittää erityistä huomiota: puolustuksen mahdollisuuteen puolustautua riittävällä tavalla. Puolustukselle tulee varata riittävä aika käydä asiaa läpi oman päämiehensä kanssa, jolloin tarkennusta koskeva asia voidaan käytä oman päämiehen kanssa asian vaatimalla tavalla.