Todiste. Hyödyllinen vaiko hyödytön? Todistelu oikeudessa.

Todistelu oikeudessa

”Minä A.A. lupaan ja vakuutan kunniani ja omantuntoni kautta, että minä todistan ja kerron kaiken totuuden tässä asiassa siitä mitään salaamatta tai siihen mitään lisäämättä taikka sitä muuttamatta.”

Todisteen hyödyntämiskielto, kuten nimestäkin voidaan päätellä, tarkoittaa rikosprosessissa jonkinlaista oikeudellista kieltoa, joka kieltää todisteen käyttämisen hyväksi jossakin prosessin vaiheessa. Pääsääntöisesti tämä tarkoittaa todisteita, jotka on hankittu lain- tai oikeudenvastaisesti tai muulla syytetyn oikeuksia loukkaavalla tavalla, tai joiden hyödyntäminen loukkaisi syytetyn perus- tai ihmisoikeuksia. Hyödyntämiskiellolla tarkoitetaan esim. lainvastaisesti hankitun todisteen käyttämisen kieltämistä oikeudenkäynnissä ja se voi johtua esimerkiksi epäillyn vaitiolo-oikeuden loukkaamisesta tai muusta oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaarantavasta menettelystä. Syyttäjän tulee toki tätä asiaa valvoa jo esitutkintavaiheessa. Tässä blogitekstissä ei ole tarkoituksenmukaista käydä asiaa läpi syväluotaavasti, vaan rajata teksti yhteen esimerkkitapaukseen. Hätäkeskustalleenteen hyödytäminen rikosprosessissa. Todistusoikeudessa lähtökohtana on vapaa todistusteoria. Vapaasta todistusteoriasta säädetään oikeudenkäymiskaaren todistelua koskevassa luvssa, ja se pitää sisällään vapaan todistelun ja

vapaan todistusharkinnan. Ajatuksena on ollut turvata kaikkien asianosaisten lähtökohtainen oikeus esittää haluamansa todisteet tuomioistuimelle. On syytä kuitenkin muistuttaa kontradiktorisesta periaatteesta, eli asianosaisten oikeudesta lausua jokaisesta esitetystä todisteesta ja mahdollisuutta esittää omaa todistelua. Vapaa todistusteoria perustuu aineellisen totuuden tavoitteeseen. Tässä kohtaa pitää huomauttaa, että oikeustieteessä on tapana erotella aineellinen totuus ja prosessuaalinen totuus. Aineellinen totuus tarkoittaa hieman oikaistuna ”faktista totuutta”, joka oikeasti tapahtui. Prosessuaalinen totuus taas on paramminkin se totuus, mikä on oikeudenkäynnissä näytetty todeksi. Tämä linkittyy voimakkaasti kulloiseenkin rikosprosessiin ja siihen, että mistä rikoksesta syytettyä syytetään - mikä on ko. rikoksen tunnusmerkistö. Parhaimillaan nämä totuudet ovat yhtenevät, huonoimillaan ne ovat hyvin kaukana toisistaan. Aineellisen totuuden tavoitteesta poikkeuksen muodostavat todistamiskieltoja ja hyödyntämiskieltoja koskevat oikeusohjeet. Jos todistaja on läheistä sukua oikeusjutun asianosaiselle, ei hänen tarvitse todistaa vasten tahtoaan. Tästä aiheesta blogissa on oma tekstistä (https://www.kivimakilaw.com/post/läheisen-rooli-todistajana.) Hyöydyntämiskieltoa koskevia ratkaisuja on vuosien varrella kertynyt useita. Tuoreimmasta päästä voidaan esitellä Turun hovioikeuden ratkaisua syyskuulta 2025. Tapauksessa valittaja vaatit, että hätäkeskuspuhelutallenne määrättäisiin hyödyntämiskieltoon.

Valittaja perusteli asiaansa niin, että hätäkeskustallenne olisi rinnastettavissa esitutkintakertomukseen, eikä sitä saisi asiassa hyödyntää, sillä valittaja ei halua tulla asiassa itse kuulluksi, eikä tälle näin ollen voitaisi esittää kysymyksiä puheluun liittyen. Valittajan kieltäytymisoikeutta ei saisi kiertää vetoamalla tallenteeseen. Eli jos todistajalla on oikeus kieltäytyä todistamasta, tulisi tämän kieltäytymisen koskea myös asiaan liittyvää hätekeskustallennetta. Syyttäjä vaati, että hätäkeskuspuhelutallennetta koskeva hyödyntämiskieltovaatimus hylätään; hätäkeskustallennetta tulisi voida käyttää todisteena asiassa. Selvyydeksi on todettava, että itse puhelusta ei ole ollut riitaa. Valittaja oli soittanut ko. puhelun.

Syyttäjän mukaan hätäkeskustallennetta tulisi voida käyttää, eikä sillä kierretä läheisen kieltäytymisoikeutta. Kysymys on ollut lähisuhdeväkivaltatilanteisiin liittyneestä yleisesti hyväksytystä ja vakiintuneesta näytön esittämistavasta. Oikeuskäytännön mukaan valittajan soittama puhelu oli annettu vapaaehtoisesti eikä sitä ole annettu esitutkintaviranomaiselle. Näin ollen ei olisi estettä näytön hyödyntämiselle. Syyttäjän näkemyksen mukaan valittaja oli itsenäisesti ja kenenkään pakottamatta soittanut hätäkeskukseen, sekä ollut tietoinen siitä, että puhelu nauhoitetaan. Hovioikeuden ratkaisu. Ennakkopäätöksestä KKO 2021:73 ilmenevän oikeusohjeen perusteella esimerkiksi lääkärinlausunnon esitietoihin kirjattua asianomistajan kertomusta on saanut hyödyntää näyttönä tilanteessa, jossa asianomistaja vetoaa kieltäytymisoikeuteensa. Niin ikään ennakkopäätöksessä KKO 2017:65 on annettu merkitystä sille, onko todiste hankittu läheiseltä pakottamalla, painostamalla tai muutoin hänen tahdonmuodostukseensa epäasianmukaisesti vaikuttamalla. Hovioikeuden mukaan hätäkeskustallenteelta ilmenevät seikat rinnastuvat tilanteeseen, jossa lääkärinlausunnon esitiedoista ilmeneviä seikkoja on voitu hyödyntää näyttönä läheisen kieltäytymisoikeudesta huolimatta. Tapauksessa asianomistaja on itse vapaaehtoisesti soittanut hätäkeskukseen ja kertonut tapahtumista. Tallenteen käyttäminen todisteena ei loukkaisi asianomistajan kieltäytymisoikeutta, eikä asiassa ilmennyt perusteita kieltää tallenteen käyttöä todisteena. Hätäkeskustallennetta voitiin käyttää todisteena oikeudessa. Lopuksi. ”Oikeuden tulee, harkittuaan huolellisesti kaikkia esiin tulleita seikkoja, päättää, mitä

asiassa on pidettävä totena.” Laissa ei ole yleistä hyödyntämiskieltoa. Todistamiskiellonkaan rikkominen ei automaattisesti tarkoita, ettei tuomioistuin voi hyödyntää todistetta. Puntarissa on myös totuuden

selvittämisintressi. Suomalaisilla tuomioistuimilla voi toki olla jopa velvollisuus jättää todiste hyödyntämättä esim. Euroopan ihmisoikeussopimuksen perusteella. Voidaan kait perustellusti väittää, että rikosprosessin ja perus- ja ihmisoikeuksien välillä on toisinaan jännitteitä. Voitaneen perustellusti väittää, että tietyissä tilanteissa hyödyntämiskielto on lähes selvä asia. Esim: -Uikeudenkäynnin ulkopuolella vastaanotettu henkilötodistelu

ilman epäillyn vastakuulusteluoikeutta; -Epäillyn itsekriminointisuojaa ja vaitiolo-oikeutta rikkomalla saatu näyttö; -Näyttö jonka hankkimisessa on käytetty kidutusta. Todisteen hyöydyllisyys tai hyödyttömyys on punnintaa, jossa tulee punnittavaksi erilaisia oikeushyviä.