Lähestymiskielto. KKO. Alaikäisyys.

Lähestymiskielto. Voidaanko alaikäistä määrätä lähestymiskieltoon?

Käräjäoikeus oli määrännyt 13-vuotiaan A:n perusmuotoiseen lähestymiskieltoon. Käräjäoikeus perusteli tätä sillä, että oli perusteltua aihetta olettaa kiellolla suojattaviin niin ikään alaikäisiin henkilöihin kohdistuvan vakavan häirinnän jatkuvan ilman lähestymiskiellon määräämistä.

Mutta voidaanko alaikästä määrätä lähestymiskieltoon?

Tähän asiaan otti kantaa myös korkein oikeus, joka antoi asiasta ennakkopäätöksen.

Millaisesta jutusta on oikein kysymys? Alemmat oikeudet olivat katsoneet selvitetyksi, että kieltoon määrättävä 13-vuotias henkilö oli vakavasti häirinnyt kahta samaa koulua käynyttä lasta. Kyseinen 13-vuotias henkilö oli mm. uhkaillut kahta muuta lasta väkivallalla, kiusannut kahta muuta lasta fyysiesti ja sanallisesti sekä häirinnyt heitä sosiaalisessa mediassa ja vapaa-ajan tapahtumissa. Eli näytöllisesti ei ollut riitaa siitä, että eikö kieltoon määrättävä 13-vuotias olisi monin eri tavoin häirinnyt/kiusannut kahta muuta lasta. Samoin oli tullut käynyt ilmi, että kieltoon määrättävä oli jatkanut toimintaansa koulun ja eri viranomaisten toimenpiteistä huolimatta. Asiassa oli ollut perusteltu aihe olettaa häirinnän jatkuvan, ellei lähestymiskieltoa määrättäisi. Oikeudellisesti merkittävä asia olikin se, että voidaanko alle 15-vuotias määrätä lähestymiskieltoon. A oli vastustanut lähestymiskiellon määräämistä ensisijaisesti sillä perusteella, että alle 15-vuotias ei ole rikosoikeudellisessa vastuussa. Tämän lisäksi A oli toki perustellut asiaansa sillä, että lähestymiskiellon määräämiselle ei ollut laissa säädettyjä edellytyksiä; kyse olisi ollut lasten keskinäisestä kinastelusta tms. Kuten todettua alemmat oikeusasteet olivat katsoneet, että A:n teot olivat peruste määrätä A:lle lähestymiskielto - juridiseksi haasteeksi jäi A:n ikä. Käräjäoikeus oli kuitenkin katsonut, ettei lähestymiskieltolaki estä alle 15-vuotiaan määräämistä lähestymiskieltoon. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota. A:n lähestymiskielto oli päättynyt jo ennen kuin asiaa käsiteltiin korkeimmassa oikeudessa. Korkein oikeus on kuitekin omassa ratkaisussaan (KKO 2023:34), että kiellon kohteella voi olla tästä huolimatta oikeus saada asia käsitellyksi korkeimmassa oikeudessa. Korkein oikeus otti asian käsittellyyn ja antoi ratkaisun tästä juridisesta seikasta. Eli siitä, että oliko13-vuotias A voitu määrätä lähestymiskieltoon. Lähestymiskieltolain mukaan henkeen, terveyteen, vapauteen tai rauhaan kohdistuvan rikoksen tai tällaisen rikoksen uhan tai muun vakavan häirinnän torjumiseksi voidaan määrätä lähestymiskielto. Lain mukaan lähestymiskielto voidaan määrätä, jos on perusteltu aihe olettaa, että henkilö, jota vastaan kieltoa pyydetään, tulisi tekemään itsensä uhatuksi tuntevan henkilön henkeen, terveyteen, vapauteen tai rauhaan kohdistuvan rikoksen tai muulla tavoin vakavasti häiritsemään tätä. Rikoslaissa säädetään rangaistus lähestymiskiellon rikkomisesta. Lähestymiskieltolain mukaan jos kielto määrätään, ratkaisussa on ilmoitettava kiellon rikkomiseen liittyvästä rangaistusuhasta. Rikoslaissa säädetty rikosoikeudellinen vastuuikäraja on taas 15 vuotta. Lähestymiskieltolain mukaan luonnollinen henkilö voidaan määrätä lähestymiskieltoon. Laissa ei ole säädetty kieltoon määrättävän henkilön ikään liittyviä rajoituksia. Lähestymiskieltolain perusteluista voidaan havaita, että laissa ei ole kysymys rikosasiasta, vaan lähestymiskielto voidaan oikeudelliselta luonteeltaan rinnastaa lähinnä pakkokeinoihin ja turvaamistoimiin. Korkein oikeus totesi, että lähestymiskieltoasiassa tutkittavana tai kiellon määräämisen edellytyksenä ei ole kieltoon määrättävän henkilön mahdollinen rikosoikeudellinen vastuu teoista, joita lähestymiskiellon määräämisellä osaltaan pyritään torjumaan. Tällaista tulkintaa tukee se, että lähestymiskielto on mahdollista määrätä myös muun vakavan häirinnän kuin rikoksen uhan perusteella. Lähestymiskiellon tarkoitukseen ja oikeudelliseen luonteeseen nähden lähestymiskieltolaissa uhkana olevalla rikoksella on siten katsottava tarkoitetun vaaraa henkeen, terveyteen, vapauteen tai rauhaan kohdistuvan rikoksen tunnusmerkistön mukaisen menettelyn toteuttamisesta, minkä lähtökohtaisesti jo sellaisenaan voidaan katsoa olevan myös kiellolla suojattavan henkilön vakavaa häirintää. Näin ollen lähestymiskieltolain tarkoitus ei puolla tulkintaa siitä, että lähestymiskiellon määrääminen olisi tarkoitettu rajoittaa vain rikosoikeudellisessa vastuussa oleviin henkilöihin. Rikosoikeudellisesta vastuuikärajasta seuraa, ettei alle 15-vuotiasta voida tuomita rangaistukseen lähestymiskiellon rikkomisesta. Korkein oikeus totesi ratkaisussaan, että lähestymiskiellon määräämisen edellytyksiä ei ole laissa sidottu kiellon rikkomiseen liitettyyn rangaistusuhkaan. Kieltoa on noudatettava, vaikka sen rikkomisesta ei seuraisikaan yksittäistapauksessa rikosoikeudellista rangaistusta. Lähestymiskieltoa määrättäessä tutkittavana ei ole kysymys siitä, voidaanko lähestymiskieltoon määrätty henkilö mahdollisesti myöhemmin tuomita rangaistukseen kiellon rikkomisesta, eikä tämä ole kiellon määräämistä harkittaessa merkityksellistä. Alle 15-vuotiaan osalta lähestymiskiellolta puuttuva rangaistusuhka ei siten muodosta estettä lähestymiskiellon määräämiselle. Se, että lähestymiskieltolaki edellyttää ilmoittamaan kiellon rikkomiseen liittyvästä rangaistusuhasta, ei anna aihetta arvioida asiaa toisin. Määrättäessä alaikäiseen kohdistuvia rajoitustoimia on otettava huomioon myös YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen määräykset. Lisäksi lähestymiskieltoon määrättävän henkilön osalta on otettava huomioon myös se, että lähestymiskielto merkitsee kieltoon määrättävän liikkumisvapauden rajoittamista, rekisteröintiä ja jonkinasteista leimautumistakin. Lähestymiskiellolla määrättävien rajoitusten on siten oltava hyväksyttäviä, välttämättömiä ja oikeasuhtaisia. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on mm. koulukiusaamistapauksia koskevissa ratkaisuissaan todennut, että valtiolla on velvollisuus suojella henkilöiden fyysistä ja psyykkistä koskemattomuutta toisten yksilöiden oikeudenloukkauksia vastaan (esim. Durdević v. Kroatia 19.7.2011) Korkein oikeus katsoikin, että arvioitaessa edellytyksiä määrätä alle 15-vuotiasta lasta lähestymiskieltoon on asiaan osallisten henkilöiden olosuhteiden osalta otettava huomioon kieltoon määrättävän lapsen ikä ja kehitystaso sekä hänen kykynsä ymmärtää menettelynsä luonne toiseen kohdistuvana rikoksen tunnusmerkistön mukaisena menettelynä tai muuna vakavana häirintänä. Asiaan osallisten nuorella iällä voi olla merkitystä harkittaessa myös sitä, mitä asiassa on pidettävä laissa tarkoitettuna vakavana häirintänä. Jos sekä kieltoon määrättävä että suojan kohde ovat lapsia, lapsen etua on arvioitava molempien osapuolten kannalta, jolloin on yhtäältä pyrittävä varmistamaan, että itsensä uhatuksi tunteva henkilö saa suojaa ja toisaalta se, että kieltoon määrättävän kannalta kielto ei muodostu suhteettomaksi. Eli tulee punnita molempien osapuolten oikeuksia ja kiellon oikeasuhtaisuutta. Korkein oikeus katsoi, että alle 15-vuotiaan määräämisen lähestymiskieltoon tulee tämän nuoresta iästä johtuen lähtökohtaisesti olla poikkeuksellista. Tämä on ymmärettävää ja korostaan kunkin tilanteen erityisluonnetta. Tuomioistuimen on tapauskohtaisesti tarkoin harkittava, onko lähestymiskielto tarkoituksenmukainen, oikeasuhtainen ja välttämätön toimenpide suojattavaan henkilöön kohdistuvan uhan torjumiseksi. Tässä arviossa huomiota on erityisesti kiinnitettävä siihen, onko kieltoon määrättävän lapsen uhkaa aiheuttavaan menettelyyn yritetty puuttua lievemmin keinoin ja kykeneekö lapsi ymmärtämään määrättävän kiellon merkityksen. A:n ikä huomioon ottaen hänen voidaan katsoa ymmärtäneen kiellon merkityksen. Koska A:n menettelyyn on yritetty puuttua lievemmin keinoin eikä se ole lopettanut häirintää, Korkein oikeus katsoo, että näissä olosuhteissa kolmen kuukauden pituisen lähestymiskiellon määräämistä on voitu pitää A:n nuoresta iästä huolimatta välttämättömänä ja oikeasuhtaisena toimenpiteenä itsensä uhatuiksi tuntevien lasten suojaamiseksi. Edellytykset lähestymiskiellon määräämiselle ovat siten olleet olemassa. Korkeimman oikeuden tuomiolauselma. A:n määräämiselle lähestymiskieltoon oli ollut lainmukaiset edellytykset.