Euroopan union tuomioistuin (EUT) on tänään antanut ratkaisun (C-715/20 https://urly.fi/3rAq), joka voi olla hyvinkin merkittävä koskien myös Suomea.
Kyseessä on Puolassa istuttu työoikeudellinen riita, jossa asianosaisina ovat ollut työntekijä (TY) ja työnantaja (TA). Työsuhde on ollut määräaikainen. TA päätti työsuhteen puolalaisen lainsäädännön mukaisesti niin, että ei ilmoittanut irtisanomiselle mitään syytä. TY:n mukaan tämä oli lainvastaisesti toimittu ja väitti, että tällainen menettely loukkaa sekä unionin että Puolan oikeuskäytäntöä. TY:n mukaan työnantajan tulee ilmoittaa työsuhteen päättämisen syy myös määräaikaisen työsuhteen päättämistilanteessa. Puolalainen tuomioistuin kysyi EUT:lta, onko asia kuten TY väittää. Kyseessä on osin juridinen ongelma; koskeeko puitesopimus myös tilannetta, jossa tähän vedotaan siviiliriidassa kahden yksityisen välisessä riita-asiassa.
Euroopan unionin tuomioistuin huomautti antamassaan tuomiossaan, että puitesopimuksen nimenomaisena tavoitteena on mm. varmistua syrjimättömyyden periaatteen soveltumisesta työsuhteessa. Mikäli TA ei ilmoita perusteita ko. tilanteissa, eli päättäessään määräaikaisen työsuhteen, ei TY:llä ole tosiasiallisia mahdollisuuksia arvioida päättämisen lainmukaisuutta. Samankaltaista ongelmaa on havaittavissa myös Suomessa tilanteissa, etenkin jos päättämisen syystä osapuolet ovat kovasti erimielisiä.
TY:n on tällaisessa tilanteessa haastava arvioida määräaikaisen työsuhteen päättämisen asianmukaisuutta. Tämä haastavuus taas vaikuttaa hänen päätöksentekoonsa asian riitauttamiseksi. Näin ollen TY:n voi olla haastava arvioida sitä, että nostaako hän kanteen työnantajaa vastaan vai ei. Usein tilanne on myös näyttökysymyksenä tärkeä, sillä käytännössä on esiintynyt tilanteita, joissa peruste työsuhteen päättämiselle on ns. elänyt prosessin aikana.
Asiassa pitää luonnollisesti huomioida se, että esim. Suomen ja Puolan kansalliset lainsäädännöt poikkeavat toisistaan. EUT korosti ratkaisussaan kuitenkin sitä, että kansallisen tuomioistuimen tehtävänä on mm. varmistua siitä, että määräaikaisessa työsuhteessa olevaa tulee käsitellä tältä osin samoin perustein kuin toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa olevaa työntekijää.
EUT myös katsoi, että pelkästään työsuhteen tilapäisyys ei oikeuta määräaikaisessa työsuhteessa olevien työntekijöiden epäedullisempaa kohtelua. Vaikka kansallinen tuomioistuin on velvollinen huolehtimaan siitä, että Euroopan unionin oikeus toteutuu jokaisessa maassa, se ei ole kuitenkaan velvollinen jättämään soveltamatta kansallista säännöstä yksinomaan sillä perusteella, että se on puitessopimuksen vastainen.
Puitesopimus linkittyy direktiiviin, ja tällä perusteella siihen ei voida vedota yksityisten välisessä riita-asiassa. Tapauksessa esiintyvällä erilaisella kohtelulla loukataan kuitenkin myös oikeutta tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin sellaisena kuin tämä oikeus on taattu Euroopan unionin perusoikeuskirjassa; näin ollen kansallisen tuomioistuimen tulisi jättää tarpeellisessa määrin soveltamatta kansallista lainsäädäntöä taatakseen tämän oikeuden toteutumisen tilanteessa, että tuomioistuin ei voi tulkita sovellettavaa kansallista oikeutta Euroopan unionin oikeuden mukaisesti. Euroopan unionin direktiivien toteuttaminenhan on varmistettava jokaisessa jäsenvaltioissa asianmukaisin täytäntöönpanotoimenpitein. Direktiivin transponoinnilla tarkoitetaankin sellaista toimenpidettä, jossa direktiivissä määritelty lopputulos pyritään saavuttamaan jäsenvaltion oikeusjärjestyksessä lainsäädäntötoimenpiteillä. Tällä turvataan kunkin maan kansalaisen oikeus päästä ns. käsiksi kyseiseen sääntelyyn. Direktiivithän eivät ole yleisesti sovellettavia. EU-asetus sen sijaan pätee yleisesti ja on tällöin välittömästi sovellettava säädös. EU-asetuksia sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa, eikä niitä tarvitse saattaa osaksi kansallista lainsäädäntöä (implementoida). EU-oikeus voi toki olla kompleksia, mutta ottaen huomioon oikeustapausten vaikutus EU-oikeuden muodostumiseen, pidän ratkaisua melkoisen merkittävänä. Kirjoitti Hans Kivimäki, lakimies