top of page

Törkeä huumausainerikos



Huumausainerikos, kannabis
Törkeä huumausainerikos

Yleisesti törkeästä huumausainerikoksesta. Mikäli huumausainerikoksessa rikoksen kohteena on erittäin vaarallinen huumausaine tai suuri määrä huumausainetta taikka teolla tavoitellaan huomattavaa taloudellista hyötyä, voi huumausainerikos olla törkeä. Samoin, jos huumausainerikoksessa rikos tehdään osana huumausainerikoksen laajamittaiseen tekemiseen erityisesti järjestäytyneen rikollisryhmän jäsenenä, rikoksessa aiheutetaan usealle ihmiselle vakavaa hengen tai terveyden vaaraa tai rikoksessa levitetään huumausainetta alaikäisille tai muuten häikäilemättömällä tavalla, voidaan rikos lukea törkeäksi. Lisäksi edellytetään, että huumausainerikos on myös kokonaisarvostellen törkeä. Rangaistusasteikko on vuodesta kymmeneen vuoteen. Milloin kyse on erittäin vaarallisesta huumausaineesta? -Ensimmäiseneä voidaan lähteä siitä, että erittäin vaarallista on huumausaine, jonka käyttöön liittyy virheellisestä annostuksesta aiheutuva hengenvaara. -Toiseksi erittäin vaarallista voi olla huumausaine, josta johtuu vakava terveydellisen vaurion vaara jo lyhytaikaisesta käytöstä.


-Kolmanneksi huumausaineen aiheuttamat voimakkaat vieroitusoireet voivat tehdä huumausaineesta erittäin vaarallisen. Huumausaineiden kirjo on nykyään laaja. Erilaisia huumausaineita tulee jatkuvasti lisää ja tiettyjen huumausaineiden luokittelu on toisiaan osoittautunut hankalaksi. Tämän lisäksi eri huumausaineissa voi olla erilaisia pitoisuuksia. Yleisimpiä huumausaineita ovat kannabis, buprenorfiini (esim. Subutex), opiaatit (esim. heroiini), amfetamiini, gamma/lakka, kokaiini, ekstaasi, hallusinogeenit (esim. LSD). Suomeen on nykyään myös rantautunut MDPV ja esim. fentanyyli. Korkein oikeus on päätöksissään linjannut, että huumausainerikoksesta tuomittavan rangaistuksen ei tule perustua kaavamaisesti huumausaineen laatuun ja määrään, vaan rangaistus on mitattava niin, että se on oikeudenmukaisessa suhteessa rikoksen vahingollisuuteen ja vaarallisuuteen, teon vaikuttimiin sekä rikoksesta ilmenevään muuhun tekijän syyllisyyteen, kuten asemaan huumausaineita levittävissä organisaatioissa. Jos tekijän rooli rikoskokonaisuudessa on vähäinen, rangaistusta voidaan lieventää. Korkein oikeus on myös linjannut, että kaavamaisen rangaistuksen mittaamisen sijaan enimmäisrangaistusta tulee käyttää myös törkeissä huumausainerikoksissa vain kaikkein vaarallisimpien ja vakavimpien rikosten rangaistuksena. Huumausaineen määrä lienee nykyään keskeisin huumausainerikoksen törkeäksi kvalifioiva tekijä. Tässä yhteydessä puhutaan "käyttöannoksista", joka voi poiketa eri huumaisaineiden välillä suuresti. Tässä yhteydessä usein esiin nousee myös huumausaineen puhtausaste eli huumausaineen pitoisuus. Kokonaisarvostelussa otetaan taas huomioon onko kyseessä lyhytkestoinen hallussapito vai esim. huumausaineen myynti- tai levitystarkoitus. Yksi ankaroittamisperuste on suuren taloudellisen hyödyn tavoittelu tai se, että toiminta on ollut huumausainerikosten laajamittaiseen tekemiseen tarkoitetun järjestäytyneen ryhmän jäsenenä. Törkeyttä pohdittaessa joudutaan myös pohtimaan sitä, että onko rikoksella aiheutettu suealle ihmiselle vakavaa hengen tai terveyden vaaraa. Tällaisen vaaran tulee olla konkreettinen, eli usean ihmisen terveys tai henki on ollut todellisessa vaarassa. Huumausaineisiin on toisinaan, valitettavan usein, sekoitettu mitä eriskummallisimpia aineksia aina sementistä pesuaineisiin. Oikeustapaus Edustimme päämiestämme tapauksessa, jossa häntä syytettiin törkeästi huumausainerikoksesta. Kyseessä oli tapaus, jossa Suomeen oli tuotu maahan yli 60 kg kannabista. Asiaa tutki KRP. Päämiehemme oli asian tiimoilta vangittuna, kuten kaikki muutkin kanssaepäillyt ja sittemmin kanssavastaajat. Syyttäjä syytti päämiestämme törkeästä huumausainerikoksesta ja toissijaisesti avunannosta törkäään huumausainerikokseen. Päämiehemme kiisti syytteen kokonaisuudessaan. Asiassa syyttäjä esitti kohtuullisen paljon henkilötodistelua ja kirjallisia todisteita, joita pääosin KRP oli jutun tiimoilta kerännyt esitutkinnan aikana. Syyttäjän näyttö perustui useaan seikkaan ja todisteeseen, joista muodostui kokonaisnäyttö. Puolustuksen näkökulmasta näyttö ei osoittanut päämiehemme osallistuneen ko. rikokseen miltään osin. Käräjäoikeuden tuomio. Kanssavastaaja x ja xx tuomittiin 5 vuoden 8 kuukauden ehdottomiin vankeusrangaistuksiin, kanssavastaaja xx tuomittiin 3 vuoden ehdottomaan vankeusrangaistukseen ja oman päämiehemme osalta syyte hylättiin törkeän huumausainerikoksen osalta. Käräjäoikeuden viimeinen pääkäsittelypäivä oli kestoltaan varsin pitkä ja kestikin aina lähes puoleenyöhön asti; käräjoikeuden jäsenet, vastaajat ja avustajat olivat varmasti yöunensa ansainneet. Unohtamatta virkavaltaa ja vastaajien läheisiä, jotka seurasivat oikeudenkäyntiä.

Comments


Commenting has been turned off.
bottom of page