Tietopyynnöt, julkisuuslaki

Päivitetty: 20. toukok. 2021


Viranomaiset julkisuuslaki
Tietopyynnöt julkisuuslaki

Taustaa


Suomessa asiakirjojen julkisuus ja oikeus saada erilaista tietoa on korkealle viritetty oikeushyvä. Asian ympärillä on erilaisia keskustelua, painokkaitakin. Tästä antaa esimerkin vaikkapa esitutkintapöytäkirjojen julkisuudesta. Julkisuusasioista säädetään viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa, julkisuuslaissa. Säädöksen lähtökohta on selvä: viranomaisten asiakirjat ovat aina julkisia, ellei niihin sovellu jokin laissa erikseen säädetty salassapitoperuste. Tietoja pyytävälle tulee antaa tiedot säädetyssä ajassa ja kiellosta pitää ilmoittaa, jotta pyytäjä voi tästä päätöksestä tarvittaessa valittaa. Julkisuuslaki ollaan uudistamassa, sillä sen moniin säännöksiin liittyy erilaisia tulkintoja ja erimielisyyksiä. Muun muassa kuuluminen järjestäytyneeseen rikollisryhmään salataan, koska sitä pidetään salassapidettävänä harrastustoimintana. Asia, josta mm. Oikeustoimittajat ry on ansiokkaan pontevasti jaksanut pitää keskustelua yllä. Medialla on luonnollisesti oma intressi huolehtia siitä, että kansalaiset saavat tietoa yhteiskunnassa tapahtuvista asioista. Esitutkintaviranomaisella on velvollisuus huolehtia kansalaisten yksityisyydestä mm. silloin kun rikoksia tutkitaan. Oikeuskansleri hoitamassa erotuomarin virkaa


Uskallan sanoa, että jokseenkin hämmentävän usein törmää tilanteeseen, jossa tietopyyntöön ei vastata ajoissa, siihen vastataan ilman perusteluja, siitä unohtuu maininta valitusmahdollisuudesta tai kyseessä on jokin muu erhe. Julkisuusperiaate on oikeus, joka halutaan toisinaan lakaista maton alle. Nostan muutaman esimerkin mainitusta ongelmasta. OKV/1142/1/2016:


"Apulaisoikeuskanslerin sijainen kiinnitti poliisilaitoksen huomiota velvollisuuteen liittää päätökseen oikeansisältöiset muutoksenhakuohjeet.


Kantelija oli pyytänyt poliisilaitokselta tietoja rikosasiasta, jossa hän ei ollut asianosaisena. Poliisilaitos oli kieltäytynyt antamasta tietoja vedoten muun muassa siihen, että asian esitutkinta oli kesken. Kantelijan pyynnöstä poliisilaitos oli antanut kirjallisen päätöksen tietojen epäämisestä. Päätöksessä oli mainittu, ettei asiassa ole muutoksenhakuoikeutta.


Apulaisoikeuskanslerin sijaisen mukaan kyseessä oli hallintopäätös, johon julkisuuslain nojalla voi hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen. Hän totesi, että poliisilaitos ei ollut tältä osin toiminut julkisuuslain edellyttämällä tavalla." OKV/1174/1/2017 "Apulaisoikeuskansleri saattoi poliisilaitoksen tietoon käsityksensä asiakirjapyynnön asianmukaisesta käsittelystä, sillä kantelijan asiakirjapyyntöä ei ollut käsitelty lain edellyttämin tavoin. Apulaisoikeuskanslerin mukaan tiedon pyytäjää on tarvittaessa avustettava yksilöimään asiakirja, josta hän haluaa tiedon. Lisäksi asiakirjan luovuttamisesta kieltäytymisen syyn tulee perustua lakiin, ja tiedon pyytäjälle on annettava selkeä tieto mahdollisuudesta saattaa asiakirjapyyntöä koskeva asia viranomaisen valituskelpoisella päätöksellä ratkaistavaksi."

OKV/650/1/2017 "Apulaisoikeuskansleri kiinnitti tutkinnanjohtajana toimineen rikoskomisarion huomiota velvollisuuteen vastata tiedusteluihin viivytyksettä. Kantelijan tiedusteluun oli vastattu vasta puoli vuotta tiedustelun esittämisen jälkeen hänen tehtyä asiasta kantelun. Apulaisoikeuskanslerin mukaan hyvän hallinnon periaatteiden mukainen kohtuullinen vastausaika oli ylittynyt. Menettelyn moitittavuutta arvioidessaan hän otti kuitenkin huomioon, että kyseessä oli tutkinnanjohtajan inhimillinen erehdys, jonka havaittuaan tämä oli ryhtynyt toimiin virheen korjaamiseksi ja ilmoittanut kantelijalle vastauksen viivästymisen syyt." OKV/1561/1/2017 "Apulaisoikeuskanslerin sijainen kiinnitti poliisilaitoksen huomiota julkisuuslain noudattamiseen asiakirjapyyntöjen käsittelyssä.


Kantelija oli lähettänyt poliisilaitokselle asiakirjapyynnön, johon oli vastattu samana päivänä. Tämän jälkeen kantelija oli lähettänyt toisen asiakirjapyynnön, johon hän ei ollut saanut vastausta. Poliisilaitos oli sittemmin noin kolmen kuukauden kuluttua toimittanut kantelijalle tämän pyytämän asiakirjan.


Apulaisoikeuskanslerin sijainen totesi, että julkisuuslain asettamat määräajat vastaamiselle olivat ylittyneet ja että poliisilaitoksen olisi tullut vastata asiakirjapyyntöön määräaikojen puitteissa." Lopuksi Virheitä sattuu ja aikataulut ovat kireitä. Ottaen kuitenkin huomioon asian yleisyys ja tavanomaisuus, pidän osin erikoisena sitä kuin usein törmää mainittuihin ongelmiin. Toisinaan on vaikea tietää onko kyse huolimattomuudesta vaiko osaamattomuudesta. Jään mielenkiinnolla odottamaan millainen uusi julkisuuslaki mahtaa olla, mikäli sellainen saadaan. -Hans K