top of page

Virkamiehen väkivaltainen vastustaminen

Päivitetty: 3. maalisk.

Olemme viime kuukausien aikana edustaneet useammassakin tapauksessa, jossa kyse on ollut virkamiehen vastustamisesta tai virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta.


Oikeustapaus. Rikosoikeus. Kivimakilaw. Hans Kivimäki. H.E.Kivimäki & Co Oy
Virkamiehen vastustaminen.

Kyseessä on rikosnimike, jonka tavoitteena on turvata virkamiehiä kaikelta väkivallalta. Tämä selviää lain taustalla olevasta hallituksen esityksestä. Virkamiehen väkivaltaisen vastustaminen kattaa niin ikään esim. laittoman uhkauksen sellaisissa tilanteissa, joissa virkamiestä uhataan väkivallalla johonkin virkatoimeen liittyen. Laitonta uhkausta koskevan säännöksen mukaan laittomasta uhkauksesta tuomitseminen edellyttää, ettei teosta ole muualla laissa säädetty ankarampaa rangaistusta, eli kyseessä on ns. toisisijaisuuslauseke. Virkamiehen väkivaltainen vastustaminen on laissa ankarammin rangaistava rikos kuin laiton uhkaus. Virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta tulee erottaa virkavallan vastustaminen, joka on voisi olla nimeltään esim. lievä virkavallan väkivaltainen vastustaminen. Virkamiehen vastustamisesta tuomitaan: "Jos virkamiehen väkivaltainen vastustaminen, huomioon ottaen väkivallan tai uhkauksen vähäisyys taikka muut rikokseen liittyvät seikat, on kokonaisuutena arvostellen lieventävien asianhaarojen vallitessa tehty, rikoksentekijä on tuomittava virkamiehen vastustamisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi."


Toisinaan rajanveto ei ole aivan yksinkertaista. Rajanvedosta on paljon oikeuskirjallisuutta ja tuomioistuinratkaisuja; tästä huolimatta rajanveto ei ole aina helppoa. Tämän lisäksi tulee muistaa myös muut mahdolliset nimikkeet, kuten esim. haitanteko virkamiehelle, poliisia vastaan niskoittelu, sakkovilppi, väärän henkilötiedon antaminen tai vaikkapa väärän todistuksen antaminen viranomaiselle. Edustimme päämiestämme tapauksessa, jossa tilanne oli lyhykäisyydessään seuraava: Syyttäjä vaati päämiehellemme vankeusrangaistusta virkamiehen väkivaltaisesta vastaustamisesta seuraavalla teonkuvauksella: 1. VIRKAMIEHEN VÄKIVALTAINEN VASTUSTAMINEN

(5500/R/0009698/22) Rikoslaki 16 luku 1 §

01.01.0101 HELSINKI

AA on käyttänyt ja uhannut käyttää väkivaltaa pakottaakseen virkamiehen jättämään tekemättä julkisen vallan käyttöä sisältävän virkatoimen taikka muuten käyttänyt väkivaltaa sellaisen virkatoimen johdosta sitä suorittavaa virkamiestä vastaan.

Poliisi on saanut tehtävän ravintola BB:hen AA häiriökäyttäytymisen vuoksi ja poliisi on ottanut AA:n kiinni. AA on vastustanut kiinniottoaan ensin uhkaamalla paikalla olleita poliiseja väkivallalla. Tämän jälkeen AA on pyrkinyt lyömään poliiseja sekä sylkemään poliiseja kohti.

AA on edelleen jatkanut väkivallalla uhkaamista sekä vastustanut kiinniottoaan rimpuilemalla aggressiivisesti poliisien otteessa, kun hänelle on laitettu käsi- ja jalkaraudat sekä kuljetettu poliisiautoon. Esitutkinnassa poliisit olivat kertoneet AA:n käyttätyneen sekavasti, agressiiviesti ja mm. pyrkinyt sylkemään poliisimiehiä kohtia. AA:lle oli laitettu mm. sylkyhuppu päähän ja kuljettu poliisin hoiviin. Vastaaja kiisti syyllistyneensä virkamiehen väkivaltaiseen vastustamiseen. Vastaaja ei muistanut tapahtuneesta mitään. Todistajana kuultu poliisimies ei myöskään muistanut illan tapahtumia erityisen tarkasti. Tämä on myös ymmärrettävää etenkin siitä syystä, että rikosprosessit tuppaavat kestämään huomattavan pitkään ja poliisimiehellä voi olla lukuisia vastaavanlaisia tehtäviä viikottain. Sinällään ei ollut epäillystä siitä, että eikö vastaajana ollut AA olisi käyttäytynyt tilanteessa jollakin muotoa uhkaavasti ja jonkinlaista väkivaltaakin käyttäen; pohdittavaksi tuli se, että täyttyykö teossa nimenomaisesti tämän virkamiehen väkivaltaisen vastustamisen kvalifiointiperusteet. Puolustuksen näkökulmasta eivät täyttyneet. Tilanne oli puolustuksen näkökulmasta katsottuna paremminkin passiivista vastustamista, vastaan haraamista, rimpuilua kuin aktiivista väkivaltaan pyrkimistä. Tämän lisäksi puolustus vetosi siihen seikkaan, että poliisimiehet eivät vaatineet yksityisoikeudellisia korvauksia tapauksen tiimoilta. Tuomioistuin otti kantaa mainittuihin asioihin ja totesi asian olevan haastava, tuomio voisi kallistua kumpaan vaan nimikkeeseen - mutta vastaajan puolustuksen näkökulma voitti tällä erää: kyseessä oli virkamiehen vastustaminen ja sakkorangaistus. Puolustuksen näkökulmasta katsottuna tapauksessa toteutui myös favor defensionis -periaate. Tämä periaate ilmenee rikosprosessissa heikomman osapuolen eli rikoksesta syytetyn suosimisena tietyissä tilanteissa. Nyt oli tämä tilanne.

تعليقات


تم إيقاف التعليق.
bottom of page