Asunto-osakeyhtiön osakkeenomistajien yhdenvertaisuus

Asunto-osakeyhtiön osakkeenomistajien yhdenvertaisuus.

Asunto-osakeyhtiön osakkeenomistajien yhdenvertaisuus.

Olemme olleet mukana erilaisissa rakennushankkeissa, joissa asunto-osakeyhtiö on rakentanut esim. vinttikerrokseen asuntoja. Tällaisessa hankkeessa poikkeuksetta ilmenee erilaisia juridisia haasteita, olipa sitten kyse osakkeenomistajista tai lupaviranomaisista. Unohtamatta erilaisia velvollisuuksia, joita lisärakentaminen voi laukaista, esimerkkinä väestösuoja. Osakkeenomistajien yhdenvertaisuus korkeimman oikeuden (KKO 2025:89) käsittelyssä. Lyhyesti itse tapauksesta. Asunto-osakeyhtiössä päätettin lisärakentamisesta, tarkemmin erillistalon rakentamisesta. Kyseessä oli ns. rivitaloyhtiö. Tarkoitus oli rakentaa lisärakennus, jonka tuotosta hyötyisivät jokainen osakkeenomistaja. Rivitalon päädyssä olevan osakkeenomistajan näkökulmasta katsottuna hankkeesta kärsisi ainoastaan päätyhuoneisto; ja tästä syystä käräjäoikeudessa nostettiin moitekanne. Kyse oli siitä, että onko yhtiössä loukattu yhdenvertaisuusperiaatetta. Oikeudenkäynnin aikana yhtiö muutti tuotoista saatavaa jakoperustetta niin, että ainoastaan päätyasunnon osakkeenomistaja pääsisi hyötymään tuotosta. Korkein oikeus otti kantaa siihen, että onko tapauksessa rikottu osakkeenomistajien yhdenvertaisuutta. Yhtiö oli tehnyt päätöksen rakentamisesta. Hankkeesta hyötyisivät kaikki osakkeenomistajat ja kärsisi vain päätyasunnon osakkeenomistaja. Asunto-osakeyhtiön yhdenvertaisuus Yhdenvertaisuusperiaatteesta säädetään asunto-osakeyhtiölaissa. Säännöksen mukaan kaikki osakkeet tuottavat yhtiössä yhtäläiset oikeudet, jollei yhtiöjärjestyksessä asiasta määrätä toisin. Lain mukaan yhtiökokous, saati hallitus tai isännöitsijä, ei saa ei saa tehdä päätöstä tai ryhtyä muuhun toimenpiteeseen, joka on omiaan tuottamaan osakkeenomistajalle tai muulle epäoikeutettua etua yhtiön tai toisen osakkeenomistajan kustannuksella.

Yhdenvertaisuudesta asunto-osakeyhtiössä on käsitelty kohtuullisen laveasti oikeustieteen parissa, eikä tuomioistuimetkaan ole työttömäksi asian tiimoilta joutuneet. On selvää, että monissa tapauksissa tulkinta ei ole aivan yksinkertainen. Keskeisiksi arvioinnin lähtökohdiksi tulisi ottaa tapauksen kokonaisarvionti ja erityisesti taloudelliset seuraukset. Taloudellisista seurauksista yhtenä esimerkkinä voidaan sanoa yhtiön osakkeiden arvonkehitys. Tämän lisäksi tulee huomioida myös asumisviihtyvyyteen liittyvät seikat. Tässä kohtaa on mainittava tämän koskevan erityisesti ns. vinttirakentamista.

Miten korkein oikeus asiaa arvioi ko. tapauksessa? Yhtiö oli päättänyt rakentamisesta niin, että se hyöydyttäisi kaikkia osakkeenomistajia. Toisaalta yhtiö oli tunnistanut haitan koskevan vain päätyhuoneiston omistajaa. Yhtiön mukaan haitta olisi tasolla 3-4% ja euromääräisesti enimmillään 95.000 euroa.

Korkein oikeus piti taloudellisia seurauksia epäsuhtaisina; eli korkein oikeus katsoi osaakkeenomistajien yhdenvertaisuutta loukatun. Syystä tai toisesta yhtiö oli oikeudenkäynnin aikana päättänyt muuttaa tuotosta saatavaa jakoa. Korkein oikeus katsoi ettei tämän muutoksen jälkeenkään voida tilanteen olevan yhdenvertaisuusperiaatten mukainen. Korkein oikeus katsoi yhtiön tekemän päätöksen olleen pätemätön. Korkein oikeus alleviivasi myös lain esitöistä ilmeneviin asioihin; yhdenvertaisuusperiaatteen loukkaamisen näkökulmasta tärkeää on päätöksen heijastusvaikutus osakkeiden arvoon, unohtamatta asumisviihtyvyyttä. Käräjä- sekä hovioikeus olivat päätyneet samaan lopputulokseen.