top of page

Läheisen rooli todistajana

Päivitetty: 3. maalisk.


Hovioikeus. Lakiasiaintoimisto Espoo. Kivimakilaw. H.E.Kivimäki & Co Oy. Hovioikeus.
www.kivimakilaw.com

Tätä asiaa kysytään toisinaan - käytännössä sekä teoreettisena kysymyksenä. Kysymys voi koskea aviopuolisoa, avopuolisoa tai muuta läheistä ihmistä kuten esim. omaa lasta todistajan asemassa. Kysymykseen liittyy usein kysymys todistamispakosta. Onko ihmisen ylipäätään pakko tulla todistamaan asiassa, josta hän ei tiedä mitään tai ei halua tietää mitään? 1. Todistajaksi nimetty henkilö on velvollinen saapumaan oikeuteen todistajaksi ("Jokaisella on velvollisuus saapua tuomioistuimeen kuultavaksi todistelutarkoituksessa...") 2. Mikäli hänellä on läheinen asema asianosaiseen hän voi kieltäytyä todistamasta tietyissä tilanteissa ("Asianosaisen nykyinen tai entinen aviopuoliso taikka nykyinen avopuoliso, sisarus, sukulainen suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa taikka se, jolla on vastaavanlainen parisuhteeseen tai sukulaisuuteen rinnastuva läheinen suhde asianosaiseen, saa kieltäytyä todistamasta." ja "Jokaisella on oikeus kieltäytyä todistamasta siltä osin kuin todistaminen saattaisi hänet tai häneen 17 §:n 1 momentissa tarkoitetussa suhteessa olevan henkilön syytteen vaaraan tai myötävaikuttaisi hänen tai häneen mainitussa suhteessa olevan henkilön syyllisyyden selvittämiseen.") Puheenjohtajasta (tuomarista) riippuen asia tulee kysytyksi tuomioistuimessa jollakin muotoa. Todistajan tulee toki itse vedota tähän oikeuteen. Sellaisiakin oikeudenkäyntejä on ollut, joissa on tavalla tai toisella arvioitu esim. avosuhdetta. Eli onko kyseessä laissa tarkoitettu avopuoliso. Kiintoisa kysymys on se, että mihin asti kieltäytyminen jatkuu. Esim. KKO on tehnyt asiasta ratkaisuja ja mm. KKO 2021:73 korkein oikeus päätyi ratkaisuun, jossa todistamasta kieltäytyneen henkilön kertomusta poliisille ei saatu oikeudenkäynnissä käyttää. Tähän asiaan liittyy aikaisemmat korkeimman oikeuden ratkaisut ja lain taustalla olevat ns. lain esityöt; KKO 2021:73: "Korkein oikeus on ratkaisussaan KKO 1995:66 katsonut, ettei vastaajan lähiomaista esitutkinnassa alustavasti puhutelleen poliisin todistajankertomukseen voitu nojautua näyttönä, kun lähiomainen oli tässä puhuttelussa kertonut syytteessä tarkoitetusta teosta ja myöhemmin oikeudenkäynnissä kieltäytynyt todistamasta asiassa. Oikeudenkäymiskaaren 17 luvun uudistamista koskevassa esityksessä ei ole ollut tarkoitus puuttua ratkaisusta KKO 1995:66 ilmenevään linjaan (HE 46/2014 vp s. 78)." Todistelu-uudistusta koskevassa lain esitöissä oikeusohje on muutettu osaksi lainsäädäntöä, jopa laajempana kuin se korkeimman oikeuden ratkaisussa oli: ”Jos todistaja, jolla on vaitiolo-oikeus, on antanut kertomuksen esitutkinnassa, mutta kieltäytyy oikeudenkäynnissä todistamasta, esitutkintakertomusta ei edelleenkään saisi käyttää” (HE 46/2014 vp s. 13 ja 107). Oikeudenkäymiskaaren säädettyyn kieltäytymisoikeuteen vetoamista on vakiintuneesti tulkittu siten, että jos kieltäytymiseen oikeutettu on esitutkinnassa antanut kertomuksen, mutta vasta oikeudenkäynnissä päätyy käyttämään kieltäytymisoikeuttaan, kertomuksen hyödyntäminen suoraan tai välillisesti on kiellettyä. Tämä johtaa siihen, että läheistodistajan esitutkintakertomus ei voi koskaan tulla lailliseksi oikeudenkäyntiaineistoksi, jos lähiomaisen kuuleminen tuomioistuimessa estyy kokonaiskieltäytymisoikeuden perusteella. Mahdollisuuteen vedota läheiskriminointiin / oikeuteen kieltäytyä todistamasta liittyy myös tämän oikeuden murtamismahdollisuus. Tuomioistuin voi tietyissä asioissa murtaa tämän oikeuden: eli velvoittaa todistajaa todistamaan tietämistään asioista. Yleensä kysymys on ollut perheväkivaltatapaukset. Näissä valitettavan usein käy niin, että asianomistajana ollut henkilö kertoo esitutkinnassa hyvinkin tarkasti jostakin tapahtuneesta, mutta oikeudenkäynnissä haluaa vedota läheiskriminointiin. Murtamisen yksi peruste on se, että tuomioistuimelle syntyy vakaa käsitys ettei todistaja ole itse päättänyt vaieta todistamasta. t Itsekriminointisuoja ja läheiskriminointisuoja. Läheiskriminointisuojan voidaankin sanoa olevan voimakkaampi oikeus kuin itsekriminointisuojan. Läheiselle iannetaan oikeus katua kertomiansa asioita ja hän voi estää näiden kertomusten kuuleminen oikeudessa. Tätä mahdollisuutta ei itsekriminointi turvaa. Tällöin avustaja voi esittää, että katuvan läheisen kertomuksia ei saada oikeudessa hyödyntää. Todisteen asettaminen hyödyntämiskieltoon tarkoittaa, ettei sitä saada ottaa huomioon lainkaan asiaa ratkaistaessa. Tuomioistuin voi asettaa hyödyntämiskiellon jo ennen oikeudenkäyntiä, oikeudenkäynnin aikana tai päätöstä tehdessään. Olen ollu oikeudenkäynneissä, joissa asia on ns. ryhdytty puimaan sen noustessa esiin. Asiamies toki voi tarvittaessa vaatia asiasta omaa ratkaisua, josta voi erikseen valittaa. Hans K

ความคิดเห็น


ปิดการแสดงความคิดเห็น
bottom of page