Olemme edustaneet asiakkaitamme useissa
rakennushankkeissa, jotka koskevat ns. "muuttovalmis" -konsepteja. Vuoden 2023 aikana useissa tapauksissa asia on saatu sovittua tuomioistuinsovittelussa niin, että oma asiakas on pitänyt ratkaisua hyvänä. Kaikissa ko. tapauksissa asia on ollut vireillä vähintään vuoden. Kannattaako tuomioistuinsovittelu? Tämä on kysymys, johon on mahdoton antaa oikeata vastausta. Tämä vaihtoehto tulee aina erikseen harkita. Usein asiamies ja oma päämies ovat asiasta samaa mieltä, mutta lähes yhtä usein asiakas suhtautuu asiaan toisin kuin asiamies - asiakas ei katso mahdolliseksi saavuttaa sovintoa. Tällöin tuomioistuinsovittelu ei ole mahdollista, eikä ehkä järkevääkään. Tuomioistuinsovittelussa tuomari toimii sovittelijana. Sovittelu on vapaamuotoinen ja reunaehdoista päättävät riidan osapuolet. Sovittelu saadaan pääsääntöisesti nopeasti, toisin kuin tuomioistuinmenettely. Tilaisuudessa ei ole prosessisääntelyä (ns. pelisäännöt), joten asia voidaan ratkaista hyvin luovillakin tavoilla. Tämä on selkeä etu verrattuna normaaliin tuomioistuinprosessiin.
Sovittelu on aina luottamuksellista; sovittelija ei saa käsitellä tuomarina oikeudenkäynnissä asiaa, jossa hän on toiminut sovittelijana ja hänellä on täydellinen salassapitovelvollisuus sovittelussa tietoonsa saamistaan asioista. Sovittelussa voidaankin tuoda esiin asioita, joita oikeudenkäynnissä ei ole niinkään järkevää tuoda esiin. Tunteiltakaan harvoin voidaan välttyä. Joskus sovinto päättyy itkuun ja halailuun, joskus se päätyy ovien paiskomiseen. Sovittelussa ei pyritä hakemaan ratkaisua siitä, että kuka on oikeassa ja kuka väärässä. Kyse on siitä, että löydetäänkö ratkaisu, jonka kanssa osapuolet voivat elää. Asiamiehen rooli on tärkeä sovittelussa; asiamies voi nostaa keskeiset seikat esiin, ja muodostaa mielipiteensä mahdollisen oikeudenkäynnin lopputuloksesta. Tätä arvioitua lopputulosta voidaan peilata sovintoon, joka olisi mahdollista saavuttaa. Kyse on osittain siitä, että onko asiamiehen näkökulmasta saavutettavissa oleva sovinto sellainen, johon asiakkaan kannattaa - riskit huomioiden - suostua. Sovittelun kuluista vastaa kumpikin osapuoli, eikä näitä kuluja voida vaatia vastapuolelta. Tuomioistuinsovittelu ei hidastuta asian prosessia tuomioistuimessa, vaan ns. oma paikka säilyy jonossa myös sovittelun ajan. Millaisia tapauksia olemme olleet sovittelemassa? Pääosin kyse on ollut rakennusvirheistä, viivästyksistä tai sopimuksenvastaisuudesta. Suurin osa on koskenut rakennusvirheitä. Tällöin keskiössä on itse virhe. Miten virhe osoitetaan, mitä virhe koskee ja miten virhe voidaan korjata. Mikä on virheen arvo, ja voidaanko virhe korjata vai onko kyse paremminkin ns. hinnanalennuksesta. Useissa tapauksissa kohteessa on järjestetty mm. tavarantarkastus ja virheiden arvoa on tarkasti määritelty. Miten usein sovinto on saavutettu? Edustamissamme tapauksissa (vuonna 2023) sovinto on saavutettu tasolla 65 %. Asiamiehen tehtävänä on käydä tarkoin läpi sovittelun idea, tapahtumien kulku ja huolehtia päämiehen oikeusturvasta kaikin tavoin. Käsityksemme mukaan on syytä painottaa sitä, että asiakas tekee etukäteen tarkat laskelmat siitä, että millaisin ehdoin hän voi hyväksyä sovinnon. Tätä asiaa on syytä korostaa - ja käydä se läpi ennen sovittelusaliin astumista. Askelmerkit tulee olla mielessä kristallinkirkkaana ennen varsinaisia neuvotteluja. Sovittelun hyvät puolet? -Nopeus -Vapaamuotoisuus -Mahdollisuus päästä asiasta eroon -Mahdollisuus saada vahvistettu päätös
-Maltillinen kuluriski Sovittelun huonot puolet? -Osapuolet maksavat kulut itse -Asian tulehtuminen entistä pahemmin -Oikeudenmenetyksen vaara (sovittelun tulos voi olla juridisesti täysin väärä)