Takuu vai virhevastuu kuluttajansuojalain silmin

Kuluttajansuojalaki

Olemme avustaneet useissa virhevastuuta koskevissa asioissa.

Lähtökohtaisesti myyjä vastaa tavaran tai palvelun virheestä kuluttajansuojalain mukaisesti.

Takuu vai virhevastuu kuluttajansuojalain silmin.

Virhevastuu antaa suojaa Tässä blogikirjoituksessa ei asian laajuuden vuoksi perehdytä kaikkiin asiaa koskeviin tilanteisiin tai säännöksiin. Kirjoitus on enimmillään eräänlainen pintaraapaisu aiheesta. Kuluttajasuhteissa virhevastuu tarkoittaa myyjän laissa säädettyä vastuuta siitä, että myyty tavara tai palvelu vastaa sovittua ja kestää oletetun ajan. Tässä kohtaa on korostettava, että virhevastuu koskee siis myös palveluita, ei vain tavaroita. Toisinaan kyseessä eräänlainen hybridi, eli myydään tuote palveluineen. Esimerkkinä voidaan mainita tilanne, jossa yritys tekee omakotitaloon mitoituslaskelman lämmitystysjärjestelmästä ja asentaa mitoittamansa laitteen ko. kohteeseen. Kuluttajansuojalaki on muuttunut vuonna 2022. Virhevastuuta arvioitaessa tuleekin ottaa huomioon onko kauppa on tehty 1.1.2022 tai sen jälkeen. Kuluttajansuojalain säännökset ovat pakottavia kuluttajan hyväksi, eikä niistä voi poiketa kuluttajan asemaa heikentävällä tavalla. Tämä seikka on myös syytä havaita ja huomioida tarkasti. Joskus tästä asiasta on havaittavissa epäselvyyttä etenkin tilanteissa, että suojaa on jollakin tavalla huononnettu esim. kauppasopimuksen ehdoilla. Kuka vastaa virheestä kuluttajalle? Ensisijaisesti virheestä ja virheen hyvittämisestä on vastuussa myyjä. Myyjä ei voi esimerkiksi edellyttää, että kuluttaa sopii korjauksesta tai muusta hyvityksestä esim. maahantuojan tai valmistajan kanssa. Toki tälle ei ole estettä tilanteessa, että kuluttaja näin haluaa toimia. Myös valmistaja, maahantuoja tai muu aikaisempi myyntiporras on myös vastuussa virheestä ja virheen hyvittämisestä. Aiemman myyntiportaan vastuu ei ole yhtä laajaa kuin myyjän. Virhevastuu vai takuu? Takuu on myyjän antama takuu, jonka ehdot voivat olla hyvinkin moninaisia tai rajaavia. Myyjä antaa takuun tai ei anna takuuuta. Takuun antaminen on vapaaehtoista. Takuu ei kuitenkaan rajoita elinkeinonharjoittajan lakisääteistä virhevastuuta. Parhaimmillaan takuu parantaa kuluttajan asemaa. Takuu voi olla hyvinkin ristiriitainen virhevastuun kanssa; on syytä korostaa, että takuu ei voi rajoittaa pakottavan kuluttajansuojalain virhevastuuta. Virhevastuun ajallinen kesto? Virhevastuun kesto määräytyy aina tapauskohtaisesti tavaran oletettavissa olevan kestoiän perusteella. Virhevastuulle ei ole laissa aikarajaa. Olisi perin hassua jos näin olisi. Onhan esim. auton ja tomaatin odostusarvoinen kestoikä hyvin erilainen. Lainsäätäjän mukaan tavaran normaalia kestoikää arvioitaessa on huomioitava se, että tavaran pitää vastata kestävyydeltään sitä, mitä kuluttaja yleensä voi perustellusti olettaa samanlaisen tavaran kestävän. On tietenkin selvää, että näissä odotuksissa on huomattavia eroja kuluttajien välillä. Lainvalmisteluasiakirjojen mukaan kestävyyden arviointi perustuu yleiseen mittapuuhun ja siinä voidaan huomioida myös hinta, sillä tavaroiden laatuerot heijastuvat usein hintatasossa. Tässä yhteydessä on todettava, että tietyissä kulutushyödykkeistä takalaitaa voidaan osin hakea myös markkinoinnista. Sama koskee mahdollista kauppasopimusta. Kuka näyttää virheen toteen? Tavaran virheellisyyttä arvioidaan sen perusteella, millainen tavara oli, kun kuluttaja sai sen itselleen. Myyjä vastaa sellaista virheestä, joka on ollut tavarassa luovutushetkellä, vaikka virhe ilmenisi vasta myöhemmin. Jos myytävän tavaran virhe ilmenee vuoden kuluessa tavaran luovutuksesta, virheen oletetaan olleen tavarassa jo luovutushetkellä ja kuuluvan myyjän vastuulle. Tämä on eräänlainen olettama, jolloin kuluttajan ei tarvitse erikseen esittää minkäänlaista näyttöä. Tällaisissa tilanteissa vastuusta vapautuakseen myyjän pitää osoittaa, että tavara oli luovutettaessa virheetön. Millaisista virheistä voi olla kysymys? Tämä kohta vaatisi oman blogikirjoituksen. Virhe voi olla esim. -ei vastaa sovittua -laatuvirhe -ei sovellu käyttötarkoitukseen -ei täyty yleisiä vaatimuksia (esim. käyttöohjeiden puute) -puutteelliset asennusohjeet -ei kestä tavanomaista käyttöikää -oikeudellinen virhe Virheen oikaisu Pääsääntöisesti virhe korjataan korjaamalla virheellinen kulutushyödyke. Vaihtoehtoisesti se vaihdetaan uuteen. Kuluttajalla on päätäntävalta valita oikaisutapa. Tämä sääntö ei ole täysin ehdoton. Virhettä ei tarvitse oikaista kuluttajan vaatimalla tavalla tai joissain tilanteissa ollenkaan, jos virheen oikaisu ei ylivoimaisen esteen takia ole mahdollista tai siitä aiheutuisi kohtuuttomia kustannuksia. Myyjän tulee tämä pystyä osoittamaan. Kuluttaja saa vaatia hinnanalennusta tai kaupan purkamista, jos virheen oikaiseminen olisi myyjälle mahdotonta tai siitä aiheutuisi kohtuuttomia kustannuksia. Hinnanalennuksen määrä arvioidaan ottamalla huomioon virheen merkitys kulutushyödykkeen käyttö- tai vaihtoarvon tai ulkonäön kannalta, esimerkiksi vertaamalla virheellistä tuotetta virheettömään.

Hinnanalennuksen määrä arvioidaan tapauskohtaisesti. Hinnanalennus on toisinaan haastava. Ostajan näkökulmasta hammastava lattialaatoitus tai käsilaukussa oleva naarmu on merkittävä virhe, joka pilaa koko tuotteen. Myyjän käsitys voi olla päinvastainen. Kaupan purkaminen on mahdollista vain, jos kyse on vähäistä suuremmasta virheestä. Tämäkin aiheuttaa toisinaan erimielisyyttä ostajan ja myyjän välillä. Todistustaakka virheen vähäisyydestä on aina myyjällä. Virheen vähäisyyden arvioinnissa on huomioitava virheen kokonaismerkitys kuluttajalle. Kun kulutushyödykkeessä oleva virhe on niin vakava, ettei sen oikaiseminen tule kyseeseen, saa kuluttaja vaatia hinnanalennusta tai kaupanpurkua välittömästi. Selvää on se, että useita palveluita ei pysty korjaamaan. Myyjällä on oikeus tutustua virheeseen. Myyjän täytyy saada tutustua virheeseen, jotta hän pystyy arvioimaan virheen laatua, määrää ja vaikkapa olennaisuutta. Kulutushyödyke on korjattava tai vaihdettava kohtuullisessa ajassa kuluttajan virheilmoituksesta (reklamaatio). Kohtuullinen oikaisuaika riippuu kulloisestakin tapauksesta. Kuluttajalle ei kuitenkaan saa aiheutua virheen oikaisemisesta merkittävää haittaa. Merkittävä haitta arvioidaan tapauskohtaisesti. Haitta on kuitenkin eri asia kuin kustannukset. Kuluttajalle nimittäin ei saa aiheutua virheen oikaisemisesta kustannuksia. Myyjän on tehtävä oikaisu maksutta ja kuluttajalle on korvatta esimerkiksi tavaran virheestä aiheutuneet reklamointi- ja lähetyskulut. Kokemuksemme mukaan tällaisista asioista ei tule riitaa tilanteissa, joissa myyjä hoitaa asian asianmukaisesti. Mikäli asia riitaantuu, syystä tai toisesta, tuppaa näistäkin asioista syntymään riitaa ja eripuraa. Sananparsi: "hyvä palvelu maksaa saman kuin huono palvelu" ei taida kaikilta osin aina pitää paikkaansa. Vahingonkorvaus Kuluttajalla on oikeus saada korvaus, jos virhe aiheuttaa kuluttajalle taloudellista vahinkoa. Kuluttajalla on myös velvollisuus ryhtyä toimiin, jolla lisävahingot vältetään. Myyjän tulee korvata kuluttajan välittömät vahingot. Näitä ovat mm. virheestä syntyneet kohtuulliset matka-, posti- ja puhelinkulut, virheen selvittelykustannukset (esim. tavarantarkastus), korjauskulut tilanteessa, että myyjä ei ole esim. suostunut korjaamaan virheellistä tuotetta. Välillisen vahingon korvaaminen edellyttää, että virhe tai vahinko on johtunut yrityksen omasta huolimattomuudesta/tuottamuksesta. Tällaisia ovat esim. tulonmenetys, käyttöhyödyn menetys tai vahinko, joka liittyy kuluttajan muuhun sopimukseen ja tästä aiheutuu kuluttajalle rahallista menetystä. Millaisista tavaroista tai palveluista voi olla kysymys kun puhumme kuluttajansuojasta? Kirjo on laaja ja laki sovelletaan laajasti kuluttajakaupassa. Joitakin esimerkkejä: -Rakentaminen ja remonttipalvelut -Autot ja veneet -Moottorikelkat ja mönkijät -Autokorjaamot -Pesulapalvelut -Kodinkoneet ja kodinkonekorjauspalvelut -Matkustaminen ja majoitus -Harrastukset, esim. kuntosalijäsenyydet -Kampaamot/parturit tai muut hyvinvointipalvelut -Puhelimet ja viestintäpalvelut, esim. laajakaistasopimusket -Vapaaehtoiset vakuutukset