Erilaiset lämmitysjärjestelmät ovat vallanneet markkinat. On maalämpöä, ilmalämpöpumppua, ilma-vesilämpöpumppua, aurinkokeräimiä, vesitakkoja. Lyhenteissä on valinnanvaraa: ILP, VILP, VULP, IVLP. Kuluttaja-asiakkaan ymmärrys ja mahdollisuus arvioida laitekokonaisuuksien toimivuutta on toisinaan hyvin rajallista. Markkinointi on paljon lupaavaa. Laitteet ovat tehokkaita, lähes huoltovapaita ja äärimmäisen energiaintensiivisiä. Lämmitysjärjestelmiin liittyvät kuluttajariidat ovat lisääntyneet merkittävästi. Tämän blogipostauksen taustalla on tuomioistuinasia, joka päätyi aina korkeimpaan oikeuteen asti (KKO:2015:24). Taustaa A oli ostanut etämyyntinä B Oy:ltä ilma-vesilämpöpumpun (VILP) ja siihen liitettävän erillisen varaajan. Kauppahinta oli n. 4 900 euroa. A vaati kaupan purkamista. Kanteen perustelut olivat laitteen toimimattomuus luvatulla tavalla. Laitekokonaisuus ei toiminut ilman sähkövastusta niissä olosuhteissa, joihin laitekokonaisuus oli hankittu. Alalla.puhutaan toisinaan ilmiöstä nimeltä "osatehoinen ratkaisu", jolla tarkoitetaan juuri tapauksessa esiintyvää asiaa. Eli sitä, että laitejärjestelmä ei toimi kaikissa olosuhteissa ilman sähkövastuksen käyttöä. Tämä ei ole virhe mikäli asia kerrotaan myytäessä. Saman tyyppisiä tilanteita liittyy maalämmön osalta tilanteisiin, joissa maalämpökaivoin mitoitus on syystä tai toisesta epäonnistunut. Juridisesti tapauksessa oli kyseessä kuluttajakauppa ja pohdittavaksi tulikin esim. todistustaakkaa koskevat seikat. Laitekokonaisuudesta oli tuote-esitteessä annettu tarkempia tietoja. Ennen tilauksen tekemistä A oli erikseen sähköpostitse ilmoittanut myyjälle tiedot talonsa energiakulutukseen liittyvistä asioista. Näiden tietojen perusteella B oli suositellut A:lle tiettyä kokonaisuutta.
Juridiset näkemykset ja perustelut
Myyty laitekokonaisuus asennettiin lämmitysjärjestelmäksi A:n omakotitaloon, johon oli saneerattu vesikiertoinen lattialämmitys. Laitekokonaisuuden tuli sopia tarkoitukseen hyvin. Asennuksen jälkeen havaittiin, että laitekokonaisuus ei vastannut siitä annettuja tietoja. Laitekokonaisuus ei pystynyt tuottamaan sitä lämmitystehoa, jota siltä oltiin odotettu. Tuote ei siis vastannut siitä annettuja tietoja eikä sitä, mitä osapuolten voitiin katsoa kaupan yhteydessä sopineen. Näin ollen A katsoi laitekokonaisuuden olevan virheellinen. Kulutushyödykkeessä olisi kuluttajansuojalaissa tarkoitettu virhe.
Myyjä B kiisti A:n väitteen. Myyjän mukaan laite vastasi niitä tietoja, joita yhtiö oli sen ominaisuuksista ja käytöstä antanut A:lle. A ei ollut näyttänyt toteen väitettyä virhettä, eli riittämättömyyttä lämmitystehosta tai markkinoitua suuremmasta kulutuksesta. Korkein oikeus joutui ottamaan kantaa siihen, että onko kaupan kohteessa kuluttajansuojalaissa tarkoitettu virhe. Tämän lisäksi asiassa tulisi ottaa kantaa kaupan purkuun ja vahingonkorvaukseen.
Kuluttajansuojalain mukaan tavaran on ominaisuuksiltaan vastattava sitä, mitä voidaan katsoa sovitun. Kulutustavaran tulee vastata myyjän antamia tietoja ja kuvauksia. Jos tavara poikkeaa tästä, on siinä virhe. Varsin usein tuomioistuimessa joudutaan arvioimaan erilaisia mainoksia tai muuta markkinointimateriaalia. Kauppasopimuksen sisältö muodostuu hyvin erilaisista lähteistä.
Näyttö A oli huolella tutustunut B Oy:n markkinointimateriaaleihin. Materiaalissa oli kerrottu laitekokonaisuuden soveltuvuudesta erilaisiin kohteisiin. Myyjä oli ilmoittanut laitekokonaisuuden olevan vähintään yhtä tehokas kuin parhaat maalämpöjärjestelmät ja toimivan tehokkaasti lukuun ottamatta yli -20 asteen pakkasjaksoja. Laitekokonaisuuden kerrottiin olevan huomattavan tehokas aina -15 asteeen pakkasiin asti. Laitteen tehoista, lämmityskyvystä ja scop/cop -arvoista oli laajasti tietoa. Myyntiesitteissä kerrottiin niiden sisältävän ostovalintaan liittyvät olennaisimmat kysymykset. A oli ennen ostopäätöksen tekemistä sähköpostitse ilmoittanut myyjä B:lle talonsa energiatarpeeseen vaikuttavat asiat. Ostaja oli selvästi halunnut varmistua siitä, että hän on valitsemassa kohteeseensa sopivaa järjestelmää. Myyjä antoi oman suosituksensa näiden tietojen perusteella. Suositus oli hyvin lähellä A:n omaa valintaa.
A oli alemmissa oikeusasteissa todistelutarkoituksessa kuultuna kertonut, ettei laitekokonaisuus vastannut myytyä. Erityisen suurta eroa myytävän ja ostetun välillä olivat sellaiset sääolosuhteet, joissa ilma oli pakkasen puolella. Toisin sanoen laitteen scop-arvot eivät vastanneet luvattuja. A esitti oikeudessa kirjallisena todisteena samaa VILP-laitetta koskevan uuden myyntiesitteen, jossa laitteen tekninen teho oli merkittävästi pienempi. Uudessa myyntiesitteessä olikin erikseen mainittu, että ilmoitettu lämmitysteho on ohjeellinen.
Korkein oikeus totesi, että A:n ostamaa ilma-vesi-lämpöpumppua oli markkinoitu B:n verkkokaupassa, internetissä. Tällaisissa ostotapahtumissa verkkokaupasta saatujen tietojen merkitys korostuu ja niiden oikeellisuuteen tulisi kiinnittää suurta huomiota. Laitekokonaisuudesta annetut tiedot ovat olleet merkityksellisiä ostopäätöksen tekemiseksi. Tiedoissa oli paljon teknistä tietoa ja laitteen tehoon liittyviä argumentteja. Tiedoissa ei tuotu esiin minkäänlaisia varaumia tai muita mainintoja siitä, että ilmoitetut tiedot ovat tapauskohtaisia ja vain suuntaa-antavia.
Korkein oikeus katsoi, että A oli pyrkinyt itse varmistamaan laitteen sopivuuden. Tämän lisäksi kyseessä on asumisen kannalta tärkeä laitekokonaisuus, jonka hankintahintakin on merkittävä. Yleensä tällaisissa hankinnoissa kuluttaja tukeutuu paljon myyjän osaamiseen ja ammattitaitoon.
Korkeimman oikeuden mukaan A:lla oli voinut perustellusti luottaa siihen, että laitekokonaisuus vastaa sitä mielikuvaa, joka hänelle oli muodostunut.
A:n esittämä näyttö tuotteen virheistä on ollut riittävä. Näyttö perustui A:n itsensä ja talonsa peruskorjaustyöhön osallistuneen todistajan C:n kertomuksiin. Näyttö oli kohtuullisen ohutta ja ylimalkaista, eikä niinkään tarkkaa ja teknistä. Myyjänä ollut B ei kuitenkaan riitauttanut tätä näyttöä ja näin ollen KKO katsoi A:n ja C:n kertomuksilla osoitetun, että laitekokonaisuus ei vastannut markkinoitua. B Oy ei esittänyt myymänsä laitekokonaisuuden toimivuudesta muuta selvitystä kuin A oikeudessa esitti. B Oy oli ilmoittanut, että he eivät pura kauppaa eivät osallistu laiteen purkamisesta aiheutuneisiin kuluihin.
Korkein oikeus katsoi A:n esittäneen riittävän selvityksen siitä, että B Oy:n myymä laitekokonaisuus ei vastannut myytyä ja annettuja tietoja. Näin ollen Korkein oikeus päätyi siihen, että laitekokonaisuudessa oli ollut kuluttajansuojalaissa tarkoitettu virhe. Virhe on ollut asuintalon päälämmitysjärjestelmäksi hankitussa laitteistossa. Korkein oikeus katsoi, että tällaista virhettä ei voida pitää vähäisenä, vaan se on ollut vaikutukseltaan olennainen. Näin ollen A:lla on ollut oikeus purkaa kauppa.
Kuluttajansuojalain mukaan ostajalla on oikeus korvaukseen vahingosta, jonka hän kärsii tavaran virheen vuoksi. Välilliset vahingot myyjä joutuu korvaamaan vain, jos virhe johtuu myyjän tuottamuksesta tai jos tavara kaupantekohetkellä poikkesi siitä, mihin myyjä on erikseen sitoutunut. Välillisenä vahinkona voidaan pitää tavaran käyttöhyödyn olennaista menetystä. A vaati vahingonkorvausta lämmitysjärjestelmän asentamisesta ja purkamisesta aiheutuneiden kustannuksistä. Tämä lisäksi A:lle oli tullut lisäkuluja lämmityskustannusten noustessa luvatusta. Toisin kuin hovioikeus Korkein oikeus katsoi lämmityskustannusten nousun olevan välitöntä vahinkoa, eikä välillistä. A sai vahingonkorvausta vaadituista vahingoista. A esitti näyttönä rakennuksensa sähkökulutuslaskelmia, joissa verrokkina oli riitaa aiheuttanut VILP ja sittemmin asennettu maalämpöjärjestelmä. Laskelmista ilmenee selkeästi se, että maalämpöjärjestelmä on ollut energiakulutukseltaan selvästi pienempi kuin VILP. Tarkempien laskelmien uupuessa korkein oikeus arvioi lisääntyneen sähkökulutuksen arvon. Hovioikeus oli pitänyt B:n markkinointia harhaanjohtavina ja katsoi, ettei laitekokonisuus vastannut ominaisuuksiltaan sitä, mitä voitiin katsoa sovitun. Tavarassa oli siten ollut kuluttajansuojalaissa tarkoitettu virhe, jota ei ollut pidettävä merkitykseltään vähäisenä. A:lla oli oikeus purkaa kauppa. Korkein oikeus ei muuttanut tältä osin ratkaisua. Lopuksi
Lämmitysjärjestelmiä myydään paljon. Niihin sisältyy paljon odotuksia. Alalla on erilaisia toimijoita, huonoista hyviin. Monissa riitatilanteissa on käynyt ilmi se, että myytävässä laitteessa ei sinänsä ole ollut vikaa, mutta myyty laite on väärä myytyyn kohteeseen - tai sen mitoitus on laskettu väärin. Toisinaan käy mielessä sekin, että on haluttu tehdä halvin tarjous, joka johtaa helposti esim. alimitoitukseen. Ongelmana näissä on se, että alimitoitettu laitekokonaisuus ei välttämättä vastaa myytyä. Ota yhteyttä, ilman sitoumuksia: Sähköposti
toimisto(at)kivimakico.com
Puhelin
040-1202060
Comments