top of page

Ilmalämpöpumppu kerrostaloon

Päivitetty: 27. lokak. 2021


Asia on ollut esillä lukuisia kertoa, eikä riidoiltakaan ole vältytty. Kysymys on toki kysymys, joka joudutaan ratkaisemaan jokaisen tapauksen osalta erikseen. Korkein oikeus teki oman ratkaisun, jossa se salli ilmalämpöpumpun asennuksen parvekkeelle osakehuoneistossa tehtävänä muutostyönä (KKO 2021:32). Mistä ratkaistussa jutussa sitten oli kysymys? Osakkeenomistaja oli asennuttanut hallinnassaan olevalle parvekkeelle ilmalämpöpumpun (ILP) ilman asunto-osakeyhtiön antamaa suostumusta. Laitteiston tarvitsema läpivienti oli tehty asuinhuoneistoon parvekkeen seinän kautta. Yhtiö oli sittemmin vaatinut poistettavaksi koko laitteen asennuksineen. Osakkeenomistaja nosti kanteen, jossa hän vaati tuomioistuinta vahvistamaan asennuksen laillisuus. Juridisesti asiassa keskeisin kysymys on/oli se, että oliko seinän läpi tehtävä läpivienti osakehuoneistossa tehtävä muutostyö, jota koskee asunto-osakeyhtiölaissa säädetyt kriteerit vai pelkästään sellainen muutostyö, joka voidaan tehdä asunto-osakeyhtiölain nojalla vain yhtiön suostumuksella. KKO päätyi hovioikeuden kannalle lopputuloksen osalta katsoen, että kyseessä oli osakehuoneistossa tehty muutostyö. Mikäli muutostyö täyttää asunto-osakeyhitölaissa asetetut kriteerit, ei yhtiöllä ole oikeutta estää ILP:n asennusta osakashallinnassa olevalle parvekkeelle. Juridiset perustelut pähkinänkuoressa. KKO totesi, että AOYL 5:3.1:n mukaan yhtiö, tai siis jopa toinen osakkeenomistaja, voi asettaa muutostyölle ehtoja tilanteessa, jossa työ voi vahingoittaa rakennusta tai aiheuttaa muuta haittaa yhtiölle tai toiselle osakkeenomistajalle. Ehdot tulee olla välttämättömiä vahingon vaaran estämiseksi tai ennallistamiseksi. Tältä osin ongelma on tuttu ja eikä poikkea monesta muustakaan vastaavasta asiasta. KKO viittasikin omaan ratkaisuunsa (KKO 2005:26). Ratkaisussa tuodaan esiin se, että, osakkeenomistajan asunto-osakeyhtiölain mukainen oikeus muutostöihin rajoittuu lähinnä niihin tiloihin, joihin osakkeenomistajalla on hallintaoikeus. Parvekkeen hallintaoikeus on pääsääntöisesti nykyään osakkeenomistajan hallinnassa; ns. uuden AOYL 1:3.2:n mukaan osakehuoneistoon kuuluu myös parveke, jolle on kulkuyhteys tietystä huoneistosta. KKO totesi sinällään riidattomaksi sen, että ulkoseinä on asunto-osakeyhtiön kunnossapitovastuulle kuuluva rakenne. Tämä ei kuitenkaan estä osakkeenomistajaa omalla kustannuksellaan tekemästä tarvittavia muutoksia yhtiön kunnossapitovelvollisuuden alaisiin kohteisiin. KKO totesi johtopäätöksenä, että osakkeenomistajan itsensä teettämä ilmalämpöpumpun asentaminen hallinta-alueelleen on arvioitava osakehuoneistossa tehtynä muutostyönä, johon osakkeenomistajalla on lähtökohtaisesti oikeus. Voidaan myös perustellusti sanoa, että KKO vahvisti sitä näkemystä, joka oikeuskirjallisuudessa on vallinnut: AOYL 4 luvun mukainen kunnossapitovastuunjako ei rajoita osakkeenomistajan AOYL 5:1:n mukaista oikeutta muutostöihin. Osakkeenomistaja saakin muutostyöoikeutensa rajoissa poistaa/korjata/muuttaa hallinta-alueellaan rakentetai, jotka ovat asunto-osakeyhtiön vastuulle kuuluvia. Lopuksi. Asia on ollut tänä kesänä laajasti esillä, asiasta on tehty lukuisia tiedusteluja ja tuntuukin, että kaikki asunto-osakeyhtiöt eivät ole pysyneet asian juridisen virran mukana. Melkoisen erikoisia tulkintoja asiasta on kuultu. KKO:n antama prejudikaatti toivottavasti selkiyttää epäselvää tilannetta. Toki on mahdollista, että ratkaisu aiheuttaa myös närää ja vastustusta. Ratkaisu toivottavasti herättää henkiin sen laajan oikeustieteellisen keskustelun, jota asian ympärillä on käyty pitkään. On selvää, että asiasssa voidaan nähdä ongelmia tai suoranaisia kauhukuvia. On nostettu esiin erilaiset rakennusfysikaaliset ongelmat, äänestä johtuva haittaa sekä kondensioveden poistoon liittyviä hankaluuksia. Julkisesti näitä ongelmakohtia on löydetty lukuisia. Oman kokemukseni mukaan kyse on usein tietämättömyydestä tai luutuneista ajattelumalleista, jotka eivät perustu lainsäädäntöön. Syytä tai toisesta erimielisyyksiä aiheen ympärillä on saatu ratkoa useitakin kertoja. -Hans Kivimäki Sähköposti

toimisto(at)kivimakico.com

hans.kivimaki(at)kivimakico.com


Puhelin

​040 1202060

Comments


Commenting has been turned off.
bottom of page