Asian tausta ja kysymyksenasettelu
Maanrakennusurakoitsija A ja tilaaja B sopivat maanrakennustöistä. Työt olivat osa B:n omakotitaloprojektia. Osapuolet sopivat töistä sähköpostikirjeenvaihdossa. A oli lähettänyt B:lle hinnaston.
A suoritti B:lle maanrakennustöitä huhtikuusta 2017 alkaen. Laskutettavaa työtä oli syntynyt n. 35.000 euroa. B ei ollut maksanut kaikkia töitä, vaan tiedustellut sekä huomauttanut A:n suorituksen sisällöstä A:lle. B päätti maanrakennusurakan A:n ja B:n välillä. A:n edustajat olivat käyneet omakotitalotontilla kesäkuussa 2017, mutta töitä ei ollut jatkettu. Tekemättä oli jäänyt täyttöjä, ulkopuolisten eristeiden (ns. anturan eristys) asennusta, perusvesien poistoputkien asennusta viivästyskaivoineen yms.
B toimitti A:lle virheilmoituksen, jossa hän oli yksilöinyt maanrakennustöiden virheet. B vaati hinnanalennusta, mikäli virheitä ei pystyttäisi korjaamaan. Keväällä 2018 B havaitsi rossipohjan/ryömintätilassa huomattavan korkeaa ilmankosteutta, joka sittemmin oli mittauksin verifioitu.
A ja B riitautuivat, asiaa ratkottiin käräjäoikeudessa ja sittemmin hovioikeudessa.
A jätti asian käräjäoikeuden ratkaistavaksi, vaatimuksenaan n. 16.000 €:n laskusaatavat sekä sopimuksen peruteetonta päättämistä koskevan 2.500 €:n saatavan. B vaati vastakanteella yhtiötä sekä sen vastuunalaisen yhtiömiehen (Ky) yhteisvastuullisesti korvaamaan hänelle n. 54.000 €, perusteina vahingonkorvaus tai hiannanalennus. Käräjäoikeus katsoi A:lla olevan oikeuden saada maksamattomia laskusaatavia n. 16.000 €:n verran, mutta hylkäsi vaatimukset muilta osin. Käräjäoikeus kuitenkin velvoitti A:n ja sen vastuunalaisen yhtiömiehen korvaamaan B:lle vahingonkorvausta n. 48.000 € sekä suoritusvirheiden selvittämiskustannuksina n. 6.000 €. Käräjäoikeus perusteli ratkaisua niin, että A:n suoritus oli ollut virheellinen ja talon rossipohjassa todetulla (liiallisella) kosteudella oli korrelaatio A:n tekemiin virheisiin. B oli kuitenkin menettänyt oikeuden vaatia hinnanalennusta kun hän ei ollut antanut A:lle tilaisuutta virheiden tarkastamiseen ja korjaamiseen. Näiden lisäksi A velvoitettiin suorittamaan B:lle korvausta oikeudenkäyntikuluista n. 28.000 €. Juridisesti kyse oli siitä, että onko A:n suorituksessa ollut sellaisia virheitä, joiden perusteella B:llä on ollut oikeus pidättäytyä maksamasta yhtiön A lähettämää laskua sekä vaatia vahingonkorvausta tahi hinnanalennusta A:lta (+vastuunalaiselta yhtiömieheltä). Tämän lisäksi juridisesti asiassa on kiinnostavaa se, että onko A:lla oikeus saada vahingonkorvausta sopimuksen perusteettomasta purkamisesta. Luonnollisesti, kuten lähes aina, tarkasteltavaksi tuli myös asianosaisten vaatimusten euromäärät. A ja B olivat hovioikeudessa olleet eri mieltä sopimussuhteeseen sovellettavasta laista. A:n mukaan sovellettavaksi tulee kuluttajansuojalain (KSL) 8 luvun säännökset. B puolestaan katsoi, että sopimussuhteeseen tuli soveltaa kuluttajansuojalain 9 luvun säännöksiä. KSL 9 luvun 1 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan 9 luvun säännökset koskevat elinkeinonharjoittajan ja kuluttajan välisiä sopimuksia: " joissa elinkeinonharjoittajan suoritusvelvollisuuden sisältönä on rakennuksen tai sen yhteyteen kuuluvan kiinteän rakennelman rakentaminen tai korjausrakentaminen, tällaiseen hankkeeseen liittyvä, taloudelliselta merkitykseltään huomattava osaurakka taikka taloudelliselta merkitykseltään huomattava asuinhuoneiston peruskorjaus tai -parannus (urakka)." Hovioikeus katsoi, osin säännöksen esitöihin perustuen, että A:n ja B:n välisen maatöiden tekemistä koskevassa sopimuksessa on kyse taloudelliselta merkitykseltään huomattavasta osaurakasta. Kuluttajansuojalain 9 luvun 13 §:n mukaan toimeksisaajan suorituksessa on virhe: "Toimeksisaajan suorituksessa on virhe, jos se ei sisällöltään, laadultaan tai muilta ominaisuuksiltaan vastaa sitä, mitä voidaan katsoa sovitun.
Toimeksisaajan suorituksessa on virhe myös, jos:
1) se ei vastaa luovutusajankohtana voimassa olleissa säännöksissä tai määräyksissä asetettuja taikka hyvään rakentamistapaan sisältyviä vaatimuksia;
2) siitä aiheutuu tai voidaan perustellusti olettaa aiheutuvan haittaa terveydelle;
3) elementtien asennusta tai urakkaa taikka muuta toimeksisaajan velvollisuuksiin kuuluvaa tehtävää ei ole suoritettu ammattitaitoisesti ja huolellisesti;
4) elementtejä ei ole pakattu tai muuten suojattu asianmukaisesti, milloin se on tarpeen elementtien kuljettamista tai säilyttämistä varten; tai
5) suoritus ei muuten vastaa sitä, mitä kuluttajalla yleensä on sellaisen sopimuksen yhteydessä perusteltua aihetta olettaa." Kuten KSL:n esitöissä mainitaan, ko. lainkohdan virhesäännös vastaa hyvin pitkälti kuluttajansuojalain kuluttajakauppaa koskevaa virhemääritystä.
Lain esitöiden mukaan sopimuksen sisältöä arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota kirjallisesti sovittujen seikkojen lisäksi myös mahdollisiin suullisesti sovittuihin tai hiljaisesti edellytettyihin seikkoihin. Varsin usein, ylikorostuneesti rakentamisessa, on tilanne juurikin tämä. Eli työmaalla, olkootkin vaikka työmaakokouksessa, sovitaan asioista suullisesti ja vielä useammin konkludenttisesti/hiljaisesti. Rakennusalalla muutenkin operoidaan huomattavan hektisesti ja muuttuneiden tilanteiden edellyttämällä tavalla. Elinkeinonharjoittajan ammattitaitovaatimuksella on myös suuri merkitys kuluttajasuhteissa. Tämä koskee työtapoja, valittuja materiaaleja yms. Kyseisessä pykälässä tuodaan kuluttajansuojalain - voisiko jopa sanoa henki - esiin: kuluttajalla on oikeus odottaa työsuoritteen/palvelun/tuotteen hintaan ja olosuhteisiin nähden kohtuullista laatutasoa, vaikka kaikista yksittäisistä asioista ei oltaisikaan erityisesti sovittu. Puhutussakin tapauksessa, kuten niin kovin usein, osapuolet olivat hyvinkin eri meiltä siitä, että oliko A saanut riittävästi tietoa kohteesta; riittäviä suunnitelmia, oikeita kuvia, oikeassa muodossa olevia kuvia. Osa urakoitsijoista haluaa suunnitelmat paperilla, osa muoviin vulkanoituna, osa tarkkoina DWG-kuvina. B oli toimittanut A:lle lukuisia sähköposteja, joissa oli ollut A:n mukaan tarpeellisia sekä tarpeettomia tietoja. B oli toimittanut tiettyjä dokumentteja A:lle paperisena. Vaikka tässä tapauksessa näin ei käynyt, voidaan yleisesti mainita yksi hyvin yleinen ongelma: eri versiot. Työmaalla on usein eri toimijoilla eri versiot suunnitelmista käytössään. Rakennusaikaisia (RAM) muutoskuvat on toimitettu C:lle mutta ei D:lle. Hovioikeus katsoikin käräjäoikeuden tavoin, että B on toimittanut yhtiölle tarjouspyyntönsä yhteydessä sekä sopimuksen alettua aineistoa, jotka B:n olisi tullut huomioida. B ei ollut erikseen huomauttanut asiakirjojen/suunnitelmien puutteista. Millaisista virheistä mahdollisesti oli kysymys? Hovioikeudessa arvioitiin seuraavia mahdollisia virheitä. Tiivistän tähän kunkin virheen kohta kohdalta.
(i) salaojajärjestelmän asennusvirheet => alkuperäisistä suunnitelmista poikkeaminen (salaojaputkien korkeusasema, kaadot sekä vaakasijainti) + perusvesikaivo oli rakennettu eri paikkaan kuin mihin se oli suunniteltu.
(ii) solumuovieristyksen asentamatta jättäminen => asentamatta
(iii) suodatinkangaspeitteen laatu => asennettu N2 ja suunnitelmissa N3
(iv) sepelin laatu => mm. leikkauskuvassa sepeli 6–32 mm mutta toimitettu 16 - 32 mm, ns. nollan määrä riitaisa
(v) maapohjan virheellinen muotoilu => Hovioikeus katsoi käräjäoikeuden ratkaisusta poiketen, että asiassa on jäänyt näyttämättä A:n huolimaton toiminta. Maapohjan virheellinen muoto ei johtunut A:sta
(vi) ojarumpuputken koko => ojarumpu oli tarkoitettu väliaikaiseksi eikä A tältä osin vastannut väärän ojarummun asentamisvirheestä
(vii) vesijohdon ja viemäreiden johtaminen => A ei ollut tuonut vesijohtoa ohjeiden (Desingtalo) mukaisesti
(viii) jätevesiviemäriputken painauma => saatavilla ollut näyttö ei tukenut sitä, että A:n suorituksessa olisi ollut virhe
(ix) maalämpöputkien asentamatta jättäminen => Hovioikeus katsoi toisin kuin käräjäoikeus ja totesi ettei A:n puolella ollut asiassa virhettä. Hovioikeuden ratkaisu. B velvoitettiin suorittamaan A:lle maksamatonta laskua n. 12.000 €. A velvoitettiin maksamaan B:lle vahingonkorvausta n. 20.000 €.
A velvoyyitettiin suorittamaan B:lle B:n oikeudenkäyntikuluja sekä selvittämiskustannuksia n. 23.000 €.
Muilta osin käräjäoikeuden ratkaisu jäi voimaan.
Lopuksi.
Kyseinen riita on sangen yleinen ja siinä on sellaisia elementtejä, jotka toistuvat hyvin usein. Eli osapuolet ovat ymmärtäneet sopimuslaajuuden ja urakkarajat toisistaan poikkeavasti. Suunnitelmia ei noudateta, vaan työmaalla tehdään rakennusaikaisia muutoksia. Osapuolten osaamisessa on sangen suuri eroavaisuus, usein kyseessä on ammattimainen maaurakoitsija ja rakentamisen parissa oleva ensikertalainen. Eräänlainen huolimattomuus tai välinpitämättömyys, olipa kyse sitten materiaaleista, suunnitelmista tai työtavoista. Myös se näkökulma on tuota esiin, että monille tilaajille tilanne on täysin uusi ja ainutkertainen. Heidän (kuluttaja) ymmärrys rakentamisesta on toisinaan ohutta ja tämä lisää väärinkäsitysten mahdollisuutta.
Sähköposti
hans.kivimaki(at)kivimakico.com
Puhelin
040-1202060