Vahingonteko rikoslain mukaan. Kyseessä on rikos, jossa tekijä oikeudettomasti hävittää tai vahingoittaa toisen henkilön omaisuutta. Tekoa arvioidaan kolmiportaisesti. Datavahingonteosta tuomitaan se, joka toista vahingoittaakseen oikeudettomasti hävittää, kätkee, turmelee tai salaa tietovälineelle tallennetun tiedon tai muun tallennuksen. Vahingonteko on rangaistavaa ainoastaan tahallisena, eli vahingossa tehtyä vahinkoa tunnusmerkistö ei kata. Vahingontekorikossäännösten tarkoituksena on suojata toisen omaisuutta.
Itse teko voi kohdistua esineeseen (omaisuus). Sen sijaan teko, joka kohdentuu aineettomaan omaisuuteen, ei täytä rikoslain määrittelyä. On syytä huomata, että äsken mainitusta huolimatta vahingonteon vakavuutta arvioitaessa ko. asia voidaan ottaa huomioon; esim. kärsimys voidaan huomioida teon vakavuutta arvioitaessa.
Vahingonteko voi kohdistua konkreettiseen omaisuuteen, eli se olisi lähinnä niin sanotun esinevahingon aiheuttamista. Aineettomaan omaisuuteen kohdistuva vahinko, kuten esimerkiksi osakkeiden arvon alentaminen vääriä tietoja levittämällä, ei täyttäisi tunnusmerkistöä. Vahingonteon vakavuuden arvioinnissa voitaisiin kuitenkin kiinnittää huomiota myös esimerkiksi vahingonteon seurauksena aiheutuvaan tulonmenetykseen tai kärsimykseen vaikkapa tunnearvoltaan tärkeiden esineiden kohdalla.
Toisinaan on haastavaa valita onko kyseessä esim. kätkemisrikos vai onko kyseessä vahingonteko. Joskus kyseessä voi olla molempiin tunnusmerkistöihin kuuluvat teko. Sama koskee niitä tilanteista, joissa omaisuutta on vahingoitettu esim. pakkotilan ollessa läsnä - rikotaan ikkuna, jotta voidaan saada koira kuumasta autosta pois. Kyseeseen voi tulla myös tilanne, jossa omistaja on antanut suostumuksen omaisuutensa vahingoittamiseen. Niin ikään hätävarjelutilanteet jne.
Vahingontekoja on monenlaisia. Joskus vahingoitetaan vuokra-asuntoa, sytytetään tulipalo ikävin seurauksin, ikkunoiden kivittäminen, henkilöauton vahingoittaminen, ostoskärryjen hajottaminen, toisen omaisuuden sotkeminen maalilla jne. Kirjo on valtaisa ja teon yleisyys on suuri. Suomessa istutaan vahingonteosta käräjiä useita päivässä. Joskus tekoja on yksi, joskus niitä on sata.
Törkeä tekomuoto Vahingonteko katsotaan törkeäksi, jos teolla aiheutetaan isoa taloudellista vahinkoa, uhrin olot huomioiden erityisen tuntuvaa vahinkoa uhrille taikka historiallisesti tai sivistyksellisesti erittäin arvokkaalle omaisuudelle huomattavaa vahinkoa. Lisäksi edellytetään, että teko on kokonaisuutena arvostellen törkeä. Törkeän vahingonteon yritys on myös rangaistava teko. Lievä tekomuoto Kokonaisarvion perusteella teko katsotaan lieväksi; vahingonteko itsessään, ottaen vahingon vähäisyys tai muut rikokseen liittyvä seikat huomioon tekijä tuomitaan lievästä vahingonteosta. Datavahingonteko; törkeä ja lievä Muutos juontaa vuoteen 2015, jolloin datavahingonteko lisättiin rikoslakiin - tai ehkä paremminkin eroteltiin itsenäiseksi teoksi. Taustalla on direktiivin implementointi osaksi kotimaista sääntelyä. Datavahingonteon yrityskin on rangaistava teko. Vahingonteosta epäiltynä on sangen usein nuori epäilty. Niin ikään vahingonteosta epäillään usein toissijaisesti jonkun muun rikostunnusmerkistön kylkiäisenä. Mikäli tarvitset apua rikoksesta epäiltynä tai olet vahingonteon kohteen omistaja - ota yhteyttä: hans.kivimaki(at)kivimakico.com
Puhelin
040-1202060
Comments